Pseudotrombosytopenia

Lokakuussa 2022 työnantajani määräsi terveystarkastukset työntekijöille. Minäkin raahauduin sitten Herttoniemen Terveystaloon tutkimuksiin, joissa samalla otettiin verikoe.

Tuli puhelu. Lääkäri ilmoitti, että veressäni on kovin vähäinen trombosyyttien määrä. Viitearvo on 150-360, mutta minusta otettu verinäyte antoi arvoksi vaivaiset 50. Lääkäri totesi, että noin vähäinen arvo viittaa trombosytopeniaan.

Googlasin tietoa trombosytopeniasta. Luin kaiken infon minkä pystyin löytämään: trombosyytit osallistuvat verihyytymän muodostumiseen, niiden vähäinen määrä aiheuttaa nenäverenvuotoa ja mustelmia, vaiva on yleensä perinnöllinen, mutta sen voi saada myös maksasairauden myötä, sitä hoidetaan lääkkeillä jnpp.

Minut määrättiin uuteen verikokeeseen. Se otettiin Itäkeskuksen Terveystalossa. Tulos oli sama 50.

Muutama päivä myöhemmin juttelin Kampin Terveystalossa lääkärin kanssa. Käynnin jälkeen olin kävelemässä kohti Kampin metroasemaa, kun puhelimeni soi. Se sama lääkäri soitti ja sanoi, että pitäisi palata sinne ja mennä laboratorioon vielä yhtä verikoetta varten. Siellä verinäytteeni tutkittaisiin perusteellisesti ja otettaisiin selkoa asioista, joita Herttoniemessä ja Itiksessä ei oltu selvitetty.

Siispä takaisin Kamppiin pistettäväksi vielä kolmannen kerran. Siinä vaiheessa tunsin itseni ihan seulaksi.

Muutama päivä kului, ja kolmannen verikokeen tulokset olivat nähtävillä Terveystalon sivuilla. Siinä trombosyyttiarvo olikin yllättäen huomattavasti korkeampi, 92. Ohessa oli lääkärin kommentti, että kyseessä on luultavasti pseudotrombosytopenia, joka ei vaadi jatkotoimia.

Otin sitten wait and see -asenteen, eli katsotaan, mitä eteen tulee. Yli kaksi vuotta on kulunut, eikä mitään ole vieläkään tullut eteen. Elämä jatkuu kuten ennenkin.

Jouluaattona 2022 olin tavan mukaisesti Espoon Laurinlahdella äitiä ja isäpuolta tapaamassa, ja siellä otin tämän asian puheeksi. Äiti kertoi, että hän saa tosi usein mustelmia kehoonsa. Isäpuolenikin kuulemma vähän väliä ihmettelee, että mistä kummasta tuokin mustelma on tullut. Olen siis perinyt vaivan äidiltäni.

Äiti ja isäpuoli ovat olleet ahkeria verenluovuttajia. Äidiltä on tosin otettu lähinnä plasmaa, koska hänen veriplasmassaan on kuulemma jokin erityinen hyödyllinen ominaisuus... tai jotain.

Itse asiassa olen silloin tällöin saanut yhden pienen mustelman sääreen tai reiteen, ja pari kertaa, kun olen ollut flunssassa ja saanut erityisen pahan yskänkohtauksen, on tullut hetkellisesti verta nenästä. Se yksi verenpurkaumatapaus silmässä on myös hyvin muistissani.

Wait and see...