1.10.2019
12. helmikuuta 1965 Felix-stripit saivat koristeekseen Joe Oriolon signeerauksen. Eipä oltu sitten Pat Sullivanin päivien nähty signeerauksia Felix-stripeissä.
19. helmikuuta päättyi K. Nyströmin Turso. Tilalle nuortenosastoon tuli kiertelevästä amerikkalaispojasta kertova Omena-Joe, tekijänä Juha Suikki. Amatööritekoa sekin sarja, tyyli vain on nyt lapsekkaan palleromainen. Vekeä taas nähdään enää kerran kuussa.
18. helmikuuta HS änki stripit koko sivun mittaiselle pystysuoralle palstalle. Tervetullut uudistus, kun aiemmin oli tuntunut siltä, että sarjakuvat oli ripoteltu muutaman ryppäissä sinne sun tänne, minne nyt milloinkin sattui mahtumaan. Ikävää uudistuksessa oli vain se, että kun strippejä aiemmin oli 11 yhdessä lehdessä, niin nyt määrä väheni yhdeksään, koska sen verran strippejä mahtui sivulle pystysuunnassa. Esa Ahto ja Masi saivat etusijan, muut seitsemän julkaistavaa sarjakuvaa valittiin niistä 12 muusta päivittäissarjasta. Joka päivä jäi siis viisi sarjakuvaa julkaisematta.
3.10.2019
Esa Ahto päättyi 25. toukokuuta, ja jätti myönteisemmän loppuvaikutelman kuin Meurosen aiemmat sarjikset. Aikaa se vei, mutta lopulta Esa Ahto terästäytyi ja muuttui suomalaisittain hyväksi seikkailusarjaksi. Ahto pääsi jopa käymään Kuussa... valitettavasti hänen kuumatkansa uskottavuus pääsi kärsimään pahasti siitä, että olin äsken käynyt katsomassa varsin realistisen Ad Astran.
Kesäkuun ensimmäisenä keksittiin, että yhdeksän sarjakuvan palstan viereen voidaan raivata tilaa vielä kahdelle stripille. Näin saatiin lehteen taas 11 päivittäissarjakuvaa, ja koska Esa Ahto oli lopettanut, vain kaksi sarjakuvaa tarvitsi jättää julkaisematta lehden kussakin numerossa.
11.6. Mikki Hiirellä oli vuorossa uusi seikkailu, The Magic Shoe. Tämä on julkaistu myöhemminkin, Aku Ankan taskukirjassa numero 5: Mikki ja Hessu timanttien jäljillä. Mikki yrittää parantua hikastaan matkustamalla Irlantiin, ja tapaa menninkäiskuningas Vihreä Vihreän. Tätäkin tarinaa kommentoin Perunamaan taskaritietokannassa. Tuo erityishuomio lentokoneesta on myös minun tuonne lähettämäni. Jäi vielä huomaamatta se, että taskarissa on jätetty kuusi ensimmäistä ja yhdeksän viimeistä strippiä pois. Eli jos tuntee tarinan vain taskukirjasta, ei tiedä miten se alkaa ja päättyy.
Joe Oriolon näkemys Felix-kissasta on vähän ongelmallinen tapaus. Oriolo selvästi pyrki tuomaan hahmoa lähemmäs alkuaikojen Pat Sullivan -tyyliä (antoi kissalle taas pitkästä aikaa tyttöystävänkin). Valitettavasti hän vain oli piirtäjänä jäykähkö, ja huumorinsa jäi kauas siitä nerokkaasta absurdiudesta, joka wanhoissa stripeissä viehätti. Jotain muistumaa alkuperäisestä surrealismista nähdään, kun kysymysmerkkiä käytetään ongenkoukkuna ja viheltämällä aikaansaatua nuottia avaimena, mutta siitä ei riitä paljon iloa, kun Pat Sullivanin aikakaudella nähtiin vielä hurjempaa ideoitten ilotulitusta. Felix ei myöskään näytä ihan luontevasti piirretyltä. Hahmon ulkonäkö ei loksahda kohdilleen, vaan näyttää väkinäiseltä. Ihmishahmot näyttävät vielä pahemmilta. Oriolon Felix yltää vain kohtalaiseksi lastensarjaksi, mikä toki on paljon parempaa kuin mitä moneen vuoteen oli nähty. Eli Felix oli nyt paremmissa käsissä. 20-30-lukujen hurjasta menosta jäätiin kauas, mutta eipähän Oriolon strippejä lukiessa tarvitse säälitellä hahmon alennustilaa.
5.10.2019
Veikko Silénin Veke häipyi Hesarista veke heinäkuun viimeisenä. Tervemenoa vaan. Se sarja roikkui mukana aivan liian kauan. Mikki Hiiri -sunnuntaistrippien vitsit ovat pehmenneet täysin hampaattomiksi. Juha Suikki lopetti Omena-Joen ja vaihtoi tilalle Meidän tenavat. Enpä kyllä tippaakaan pidä Suikin omituisesta piirrostyylistä, kaikki näyttää irvokkaan rumalta.
Tiikeri!
19. syyskuuta 1965 alkoi Tiikerin pitkä taival Hesarissa. Yli 41 vuoden jälkeen, helmikuussa 2007, sarja vihdoin päästettiin eläkkeelle. Alkuajoista ei vain taida olla paljon puhumista, piirrosjälki on kurjaa ja hahmot - no, en nyt ilmeettömyydestä tiedä, mutta aika tympääntyneen näköisiä.
Aku Ankka
Felix kissa
Honor Eden
Jeff Cobb
Jenni
Jori Sawyer
Kippari Kalle (myös sunnuntaisarja)
Kissalan pojat (vain sunnuntaisarja)
Masi
Mikki Hiiri (myös sunnuntaisarja)
Rip Kirby
Roi Rohkea
Tiikeri (myös sunnuntaisarja)
Ulla
Viljami
Poninhäntä
16 sarjakuvaa, joista jatkuvia juonia tarjoavia oli enää tasan puolet: Honor Eden, Jeff Cobb, Jenni, Jori Sawyer, Kippari Kalle, Mikki Hiiri, Rip Kirby ja Roi Rohkea! Jokin tietty aikakausi sarjakuvamaailmassa oli alkanut vaihtua. Ja jos uskoo Jyrki Vainion loistavaa viestiä Kvaakissa, juuri Masi oli ehkä tärkein suunnannäyttäjä tässä kehityksessä, jossa sanomalehtisarjakuvissa seikkailupainotteisuus joutui väistymään yksittäisiä gageja tarjoavien sarjakuvien tieltä.
Laitetaan vielä paremmuusjärjestys:
Hyviä: Aku Ankka, Jeff Cobb, Jori Sawyer, Masi, Mikki Hiiri (arkisarja), Rip Kirby, Ulla
Jossain määrin hyviä: Felix kissa, Roi Rohkea, Tiikeri, Poninhäntä
Keskinkertaisia: Jenni, Kippari Kalle, Viljami
Huonoja: Honor Eden, Kissalan pojat, Mikki Hiiri (sunnuntaisarja)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti