Liian harvoin muistan uniani, mutta nyt jäi yksi mieleen. Olin yksityisbussissa tulossa jollekin leirintäpaikalle, jossa oli määrä yöpyä. Muistan, että olin ensin Sleepy Sleepersin keikkabussissa, koska muistan, että se oli Mato Valtonen, joka hyppäsi ulos bussista toimittamaan jonkin asian, ja muut ihmettelivät, minne se Mato on häipynyt. Läheisellä järvellä riehui sähkömagneettinen pyörremyrsky, tummanruskea tornado, joka huoletti joitakin. Sitten olinkin isäpuolen, äidin ja Jonnan kanssa sisällä vuokramökissä. Sähkömagneettisesta tornadosta varoitettiin uutisissa. Myrsky sekoitti radiolähetyksiä siten, että sillä kanavapaikalla, jossa muuten kuuli jonkin suomalaisen aseman lähetyksiä, saattoikin kuulua jokin ulkomainen asema. Tornado hyökkäsi lopulta meidän mökkiimme, ja olimme muutaman sekunnin ajan sen heiteltävinä. Kun kaikki oli ohitse, vilkaisin vesilasia, joka minulla oli pöydällä. Se oli yhä paikalla, mutta vesi oli muuttunut suuriksi jääkuutioiksi. Isäpuoli vain kaatoi lasiin vettä ja huomautti minulle, että ei pidä sanoa "vesilasi" jos siinä on vettä, vaan pelkkä "lasi" on oikeaoppinen sana. En ruvennut kiistelemään hänen kanssaan kielipoliittisista kysymyksistä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Loppuvuoden masentavat kuulumiset
Lääkärit eivät ole olleet halukkaita luovuttamaan silmieni suhteen. Kävin HUS:n silmäosastolla neljännen kerran 28.10., ja paineeksi mitatti...
-
Tänään aukesi sitten Kontulankin metroasema kokonaisuudessaan pitkään jatkuneen remontin jälkeen. Pääsin katsastamaan uudistuneet tilat enne...
-
Kirjamessut avattiin tällä kertaa lievässä sadesäässä, mutta ei se mieltäni synkistänyt. Matkasin töistä suoraan Messukeskukseen 18 kirjan p...
-
Luulin, ettei firman lehti ilmesty tämän vuoden joulukuussa, kun vielä lokakuun loppupuolellakaan ei ollut tullut lehden päätoimittajalta sä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti