24.11.2011
Kaikki muu on nyt elämäkerrassani tarkkaan kirjattuna paitsi graafisen suunnittelun koulutus työharjoitteluineen sekä vuoden 2009 tapahtumat. Tässähän on jo hyvä eepos käsillä. Lähinnä teen nyt korjauksia ja tekstinpätkien siirtelyä. Sivuja on 305.
Pystyin kirjoittamaan jopa paljon juttua maanmittauskoulutuksen yhteydessä hoitamistani työharjoittelupesteistä. Opettajat vaativat päiväkirjamaista raporttia siitä, mitä kaikilla työpaikoilla tein. Minulla on tallella vihot, joihin kirjoitin kaikki ne jutut. Paljon maanmittausjargonia, joka ei aukea kuin alan ihmisille. No, kun nyt oli ne päiväkirjat käsillä, niin täytyihän niitäkin hyödyntää. En keksinyt mitään syytä, miksen kirjoittaisi elämäkertaani siitä, mitä kaikkea tein Helsingin Energialla ja kiinteistövirastossa. Lukija voi aina skipata mielestään tylsät kohdat.
25.11.2011
Nyt sitten puuhaan kuvituksen parissa. Olen jo skannannut koneelle sarjakuviani, piirroksiani ja pari VARIAssa graafisen suunnittelun opiskelujen yhteydessä ottamaani valokuvaa. Nyt kävin lapsuusajan valokuva-albumien kimppuun ja voi että, miten taas kerran herkistyn kaikkien noiden isäni ottamien kuvien parissa. Niissä on ihana tunnelma - kunpa voisin poimia ne kaikki elämäkertaani, sillä ne ovat todellakin arvokkaita ajankuvia 1970-luvulta. Seesteisiä luonto- ja kaupunkiotoksia. Henkilöpotretteja. Sukulaisteni asuinrakennuksia ja kesämökkejä. Hallittuja tilannekuvia. Jopa jokunen trikkikuva löytyy. Valitettavasti niillä ei ole tarpeeksi relevanssia jotta ne ansaitsivat paikan elämäni tärkeiden asioiden galleriassa.
Hieman kyllä mietin, tuleeko etenkin kirjan alkupäähän kuvia liikaakin. Käyn kylläkin lapsuusaikani asioita niin nopeasti läpi, että kuvien suomat hengähdystauot ovat tarpeen. Lukijalle jäävät asiat paremmin mieleenkin, kun kaikki kuvitetaan.
27.11.2011
Lisäsin kirjaan kaikki tähän asti skannaamani 151 elämäkertaan tulevaa kuvaa ja ripottelin ne asianmukaisille paikoille. Valokuvia, sarjakuvaa, karikatyyrejä, päiväkirjoihin tekemiäni kuvituspiirroksia ja yksi minäesittely, lehdenkansia, VARIAssa tekemiäni töitä sekä yksi lehtileike. Laitoin mukaan jopa ex libriksen jonka suunnittelin ja piirsin yhteen päiväkirjaan. Sivumäärä kasvoi sadalla. Tein kansikuvan valmiiksi ja laitoin sen mukaan. Tutkailin koko hoitoa Microsoft Wordissa siten, että näen aukeamakokonaisuudet. Joopa, paljon riittää vielä hiottavaa, että saan monet aukeamat toimimaan. Tekstiä täytyy kirjoittaa lisää oikeisiin paikkoihin, jotta saan kaikki tyhjät kohdat täytetyiksi ja toisiinsa liittyvät kuvat samalle aukeamalle. Sitten vielä se dilemma, että alkupuolella on enemmän kuvia kuin tekstiä, ja puolenvälin jälkeen on pitkiä täysin kuvattomia osuuksia. Ei minulla ole mitään kuvamateriaalia esim. maanmittausajoista - eikä Järvenpään/Keravan Mariastakaan jäänyt yhtään kuvamuistoa.
Harmi, ettei Wordissa kykene laittamaan tekstiä kuvien viereen. Kuvat ovat aina omassa vaakatasossa ja tekstin joutuu kirjoittamaan sen alle. Olisipa minulla vielä InDesign muiden ohjelmien ohella. Mieluiten käytän kirjoittamisessa Microsoft Worksia, mutta koska sen käyttäjät lienevät harvemmassa, niin teen elämäkertani poikkeuksellisesti Wordilla. Samat jutut kummallakin saa aikaiseksi ja samat ovat rajoituksetkin.
Ullakolla on vielä yksi laatikko täynnä koulukirjoja ja -vihkoja. Katson myöhemmin saanko sieltä mitään irti. Monet makeat naurut ainakin. Olen nauranut kippurassa muutamien oppikirjojen valokuviin ja piirroksiin lisäämilleni vitsikkäille puhekuplille. Että osasinkin! Kunpa voisin skannata niitä edes tänne kotisivulle, että muutkin saisivat hupia. Valitettavasti noita valokuvia ja kuvituspiirroksia suojaa tekijänoikeus. Piirtelin muutamiin kirjoihin myös runsaasti omia pikku piirroksia, jotka ovat aika omintakeisia, kekseliäitä ja kieron huumorin sävyttämiä. Löytyy runsaasti myös söpöjä eläimiä, hassuja naamaa väänteleviä ihmisiä ja erikoisia eläinten kaltaisia hahmoja - viimeksimainituista saisi hyviä sarjakuvahahmoja. Valitettavasti tein ne yleensä lyijykynällä, mistä skanneri ei tykkää. En muuten tiedä, irtoaisiko minulta enää tuollaisia piirroksia. On tainnut ikä ja rankka elämä haihduttaa tuon puolen minusta. Nyt osaan vain piirtää kaikenlaista tylsää. Elän vanhalla ideavarastolla, josta onneksi riittää vielä ammennettavaa.
29.11.2011
Nyt on graafisen suunnittelun opinnot VARIAssa raportoitu niin tarkkaan kuin kykenen/viitsin. Kuvituskin alkaa olla hanskassa. Muutaman taidetyöni ajattelin vielä lisätä.
Minulla oli alunperin suunnitelmana kääntää jossain vaiheessa elämäkertani englanniksi, mutta nyt työn tässä vaiheessa se ei tunnu enää järkevältä. Tekstini vilisee paikannimiä joita pitäisi selostaa, jotta ulkomaalaisetkin ymmärtäisivät, missäpäin Suomea nyt pyöritään. Henkilöiden nimetkin voivat olla vaikeita. Jos tekstini olisi yleispätevämpää, lavein vedoin maalattua ja vähemmän detaljirikasta, sen kääntäminen voisi onnistua. Minun teostani ulkomaalainen lukisi vain päätään rapsutellen. Sitäpaitsi minun on äkkiä saatava elämäkerta pois alta että voin ruveta piirtämään. Ensi kesäksi valmistuu.
Kävin maanantaina Akateemisessa ja silmäilin sarjakuvahahmofiguureja. Löytyi Tintti-maailman hahmoja, Asterixia, smurffeja ja marsupilameja. Vähän pelkistetyn näköisiä olivat monet figuurit. Munankuoressa nököttävä vauva-marsu oli ankea ja Tintti-aiheiset figuurit olisivat myös voineet olla huolellisemmin veistettyjä. Ostin kolme pientä marsupilamia, sellaisia kouraan mahtuvia. Nämä ovat juuri sellaisia kuin sarjakuvafiguurien kuuluu ollakin. Uros ojentaa kukkakimpun naaraalle ja kilpakosija puhisee kiukkuisena vieressä. Tässähän on oikea kolmiodraama käsillä! Harmittaa vain, että ainoa näistä joka pysyy pystyssä on se nelinkontin nyrkkejä puristava vihainen marsu. Muut saa seisomaan korkeintaan muhkealla sinitarraklöntillä.
Kehtaako sanoakaan että tuhlasin vielä Blacksad-albumeihin nrot 2, 3 ja 4. Guarnidon taide, hohoo! Eläinhahmoilla on hulppeat ilmeet. Ja vau, mitä sivukokonaisuuksia löytyy!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti