15.4.2011
No niin, olen sitten kuitenkin ladannut koneelleni ja katsonut myös kaikki Hanna-Barbera -parivaljakon tekemät Tom & Jerry -piirretyt. Osa niistä on yhtä hyviä kuin Chuck Jonesin vastaavat. Animaatiokokoelmani on täydentynyt vielä kaikilla vuosien 1939 ja 1940 Warner Brothers-piirretyillä, lopuilla sotamies Snafun seikkailuilla sekä muutamalla myöhemmin tehdyllä kartuunilla, joista en ollut edes tietoinen. Olen kääntänyt pääni myös Nakke Nakuttajia tuottaneen Walter Lantz Productionsin suuntaan, mutta petyin vähän. Nakke oli aluksi hirvittävän rumannäköinen. Myöhemmin kun ulkonäkö parani, hänen seikkailunsa tasaantuivat ihan OK-viihteeksi, joka ei jaksanut minua sen kummemmin hekotuttaa. Andy Panda eli Anselmi Panda on kivempi hahmo, mutta jotain hänenkin jutuistaan puuttui. Sekin on iso haitta, että kaveri piirrettiin eri tavalla vähän joka piirretyssään. Jos animaationtekijät eivät pysty päättämään miltä luomansa hahmon pitäisi näyttää: back to the drawing board. No pun intended. Ainoa WLP-piirretty josta oikeasti pidän tähän mennessä on Naken ja Andyn tähdittämä "Musical Moments from Chopin" (1948). Humoristinen musiikkiperformanssi kahden piirroshahmon kesken vaikkapa klassisen musiikin parissa on aika takuuvarma idea. Andy soittamassa roihuavaa pianoa on vaikuttava näky.
Kaikki tämä vain houkutellakseni piirtäjän itsessäni taas esiin. Toden totta, se tuntuu toimivan. Mitä enemmän katselen niitä kaikkia animaatioita jotka olen kerännyt, sitä himokkaammin haluan itsekin luoda jotain vastaavanlaista.
19.4.2011
Mitä levyjenkeräilyyn tulee, oloni tuntuu aika täydeltä. Enemmän minua kiinnostaa nyt toive-elokuvien kerääminen - niitä on vielä 301. Niitäkään en tosin hirveän innokkaasti keräile. Aika hyvin pärjään sillä mitä minulla on. Vain töissä on ongelmia. Miten jaksaisin siellä? Pärjäisinköhän työttömyystuilla? Olisi aikaa piirtämiseenkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti