Tulikohan Kotkan vaarille Uusi Suomi kotiin? Olen ymmärtänyt, että juuri Uusi Suomi on se lehti, jossa pikkupoikana näin Bill Hoestin Agathaa, josta kirjoitin käytyäni läpi vuoden 1968 Hesarit. Uudessa Suomessa julkaistiin myös hollantilaisen Marten Toonderin Pandaa - toinen sarja, josta on jäänyt jonkinlainen muistijälki. Mitähän muuta Uudessa Suomessa julkaistiin? Vaarilta sain omakseni kirjan, johon on koottu Uuden Suomen etusivuja vuosilta 1938-1979.
Isän kanssa kahdestaan asuessani luin mitä eteen sattui. Hesarin kuukausiliitteestä Mämmilän, alkaen sivusta jossa ollaan Jalmari Lepolan hautajaisissa. Mökkipaikkamme oli Mäntyharjusta luoteeseen, viitostien pohjoispuolella Lahnaveden rannassa lähellä Vihantasalmen leirintäaluetta, ja meille jopa tuli Pitäjän Uutiset kotiin. Siinä julkaistiin jonkun paikallisen amatöörin strippisarjakuvaa kahdesta persoonattomasta suomalaisesta perusjuntista, jotka tykkäsivät istua baarissa kaljalla tai ihan vain turinoida keskenään. Enimmäkseen sarjakuva oli vain puhuvia päitä, mutta sitten yhtäkkiä piirtäjä päätti parantaa sarjansa ulkoasua ja piirtää kunnon taustoja. Moinen yllättävä viitseliäisyyden puuska oli minusta ilahduttavaa. Lopulta taustat vakiintuivat kuitenkin pelkiksi pensasaidoiksi.
Pirkka-lehdessä julkaistu koko- tai puolensivun strippisarjakuva Pirpana on sarja, jonka alkuperän koetin joskus selvittää, mutta turhaan. Virkistävän poikkeuksellisesti sarja kertoi eronneesta yksinhuoltajaisästä ja hänen tyttärestään. Mietin, oliko sarja kenties saksalainen, mutta googlaaminen saksankielelläkään ei tuottanut tulosta. Jonkin stripin näin myös jossain ruotsalaisessa lehdessä, mutta olikohan se vain Pirkka-lehden ruotsinkielisessä versiossa, vai oliko se jossain aivan toisessa lehdessä? Pirpana soitti siinä äidilleen ja kysyi apua isänsä puolesta. Isä oli lajittelemassa likapyykkiä eikä osannut päättää, kuuluuko Pirpanan uusi puna-valkoraitainen paita valko- vai kirjopyykkiin.
Pirkkaan tuli myöhemmin Rauli Nordbergin piirtämä Arkiahot. Tavallisen tylsän perheen (isä, äiti, poika, tytär, koira) arjesta hauskasti kertoneet sivun sarjat sopivat Pirkka-lehteen hyvin, mutta dialogi oli liian kirjallista ja epäluontevaa, eivätkä valjut vitsit jaksaneet minua edes hymähdyttää. Pirkan ruotsinkielisessä versiossa Arkiahot seikkailivat ruotsiksi niinikään Nordbergin tekstaamina (kukahan käänsi?). En muistanut sarjan ruotsinkielistä nimeä, mutta jostain löysin tiedon, että se oli Bölings.
Pohjanmaalainen Kuriren-lehti tuli meille myös jostain syystä. Siinä julkaistiin jotain sanatonta ruotsalaista sarjakuvaa, joka taisi olla Gunnar Perssonin Gus. Hahmo ainakin näyttää kovasti tutulta.
https://seriewikin.serieframjandet.se/index.php/Gus
Helsingin Sanomat -vuosikatsauksista
Kun selasin Helsingin Sanomien Aikakone-palvelussa vanhoja Hesareita, otin hillittömästi kuvakaappauksia sarjakuvista, artikkeleista, pilapiirroksista, vähän myös pakinoista, mainoksista, telkkarisarjojen ja -ohjelmien esittelyistä ym. sälästä. Isommat sarjikset ja lehtiartikkelit eivät mahtuneet kerralla näytölle luettavassa koossa, joten otin niistä useita kuvakaappauksia. Tämän johdosta minulla oli ne kovalevyllä tallella pieninä palasina, jotka tarvitsi yhdistää. Kuvakaappauksista piti myös rajata pois kaikki turha sarjakuvastrippien, artikkeleiden ym. ympäriltä. Tämä oli yksi tekemättömien töiden listalla ollut homma. Se tuntui niin valtavalta urakalta, että olin ajatellut jättää sen ensi vuoteen. Vaan teinkin sen touko-kesäkuun vaihteen tienoilla. Puolitoista viikkoa se kesti, eli yllättävän sukkelasti hoitui. Ajattelin ensin vain postata näille vuodatussivuille muutamia näytteitä siitä mitä poimin talteen, mutta päätinkin lykätä Google Driveen jakoon koko höskän. Olen jakanut kuvakaappaukset kansioihin julkaisuvuoden mukaan.
2,71 gigaa kuvamateriaalia vanhoista Hesareista, olkaa hyvä.
Vuosilta 1930-1967 on lähinnä vain muutamia sarjakuvastrippejä tarjolla. Vuodelta 1959 otin talteen kivan näköisen Broadway-tupakkamainoksen, jossa nainen on puettu inkkariasuun. Vuodesta 1961 alkaen kansioissa on "Jyviä ja akanoita". Olen kirjoittanut Suomen Kuvalehden Jyviä ja akanoita -palstasta, jossa julkaistaan sanoma- ja aikakauslehdistä löydettyjä toimittajien mokia, tahalllisia hauskoja helmiä sun muuta, sekä omistamastani koostekirjasta, johon koottiin parhaita paloja tuosta palstasta. Kerroin myös siitä, että halusin löytää Hesarista leikatut, tuohon koostekirjaan valitut jyvät ja akanat niistä alkuperäisistä Hesarin numeroista. Otin kuvakaappaukset näistä ja merkkasin ne kahdella punaisella pisteellä. Eli jos haluaa saada vähän ylimääräisiä hymyjä suupieliinsä, niin siitä vain katsomaan, mitä tahallista tai tahatonta hauskaa Hesariin on vuosien varrella kirjoitettu ja sitten kirjattu ylös SK:n Jyviä ja akanoita -palstalle.
Vähän luetteloa siitä, mitä kansioissa on:
1963 - "Papukaija G. Pula-Ahon juttuja 1 tunti magnetofoninauhoilla", mainostetaan pikkuilmoituksessa.
1966 - Profile-rintaliivejä mainostetaan hieman Batman-sarjan Kissanaiselta näyttävän naisen kuvalla.
1967 - englanninkielisen Don Martin -sarjakuvajulkaisun arvostelu.
1968 - kaikki Feifferin sarjakuvamuotoiset pilapiirrokset.
1969 - Feiffer, Pummit, Versus.
1970 - Feiffer, Pummit, Tarmo Koiviston urheiluaiheiset pilapiirrokset, Versus, juttua ensimmäisestä Ruisrock-festivaalista.
1971 - Feiffer, artikkeleita Helsingin metrosta, Monsieur Mosse, Pummit, Tarmo Koivisto, Versus.
1972 - Feiffer, metrotunnus, Pummit, Tarmo Koivisto, Versus.
1973 - Feiffer, Harald Hirmuinen, Pummit, Tarmo Koivisto, Versus. Suomen Kuvalehdistä otin talteen Ruutu-sarjakuvalehden mainokset.
23. syyskuuta 1973 Hesarissa julkaistin Jaakko Hintikan kirjoitus "Logiikan läpimurto kielitieteessä", joka yllättävästi kuvitettiin The Perishers -nimisen englantilaisen strippisarjakuvan yhdellä stripillä. Maurice Doddin kirjoittamaa ja Dennis Collinsin piirtämää sarjaa ei muuten julkaistu Hesarissa ollenkaan, eikä stripin oheen laitettu edes mitään selittävää tekstiä. Stripissä lukee onneksi tekijöiden nimet - sen tiedon avulla sain selvitettyä, mistä sarjakuvasta on kyse. Strippi on mukana 1973-kansiossa.
1974 - Feiffer, Harald Hirmuinen, Monsieur Mosse, Pummit, Tarmo Koivisto.
1975 - Feiffer, Harald Hirmuinen, Pummit, Sirkus Bimbo. Suomen Kuvalehdestä artikkeleita Edward Vesalasta, Juice Leskisestä ja M.A. Nummisesta sekä piilosanojen ratkontaohjeet. Olen kova ratkomaan sanaristikoita tarvittaessa, eli en harrasta sanaristikoiden täyttämistä kotonani, mutta jos vaikkapa työpaikan taukotilassa tai muussa seurassa ollaan täyttämässä sanaristikkoa, autan mielelläni ja briljeeraan omilla ratkontataidoillani. Perinteiset sanaristikot ovat minun vahvuuteni, piilosanoja olen joitakin kertoja koettanut ratkoa, mutta kesken on aina jäänyt. Tiedän joitakin kikkoja, mutta piilosanat ovat minulle turhan haastavia. Otin SK:sta ohjeet talteen, jotta viisastuisin.
Suomen Kuvalehdestä ottamani artikkelit ovat juuri ja juuri luettavassa koossa. En jaksanut niistä ottaa useita kuvakaappauksia, vaan läväytin lehtiaukeamat näytön suuruisiksi ja otin yhden kuvakaappauksen. Niinpä tekstejä joutuu tihrustamaan.
1976 - Feiffer, Harald Hirmuinen, kokosivun artikkeli Kari Suomalaisesta, Pummit, Sirkus Bimbo. SK:sta artikkeleita Gulliver-yhtyeestä, Hectorista, Ilpo Saastamoisesta, Jussi Raittisesta sekä Puolan vaikeasta elintarviketilanteesta.
1977 - Feiffer, Pummit, Sirkus Bimbo. SK:sta artikkeleita Art Blakeysta, Groucho Marxista, Kurt Vonnegutista ja Puolasta sekä yksi aivan upea Mauri Kunnaksen pilapiirros laman keskellä kärsivästä Suomi-neidosta.
1978 - diskokokoelmat, Feiffer, Jalon jengi, suomalainen Palikkasilta-animaatio (Tarmo Koivisto, Hannu Virtanen, Mauri Kunnas ym.!), Pummit, Sirkus Bimbo, Turha joukko. SK:sta artikkeli Love Recordsista.
1979 - Veli-Pekka Alare ja Puupäähattu, Feiffer, Jalon jengi, Kurnau ja kamaluu -radiokuunnelma, Love Records, Pummit, Punk-rokkishokki -kirjan arvostelu, Tarmo Koiviston sarjakuva "Päivä Hesarissa", Turha joukko. SK:n haastattelu Kari Peitsamosta.
1980 - Feiffer, Finnvalco, Jalon jengi, Juha Mieto, Lake Placid -olympialaiskonkurssi, lakot, Moskovan olympialaiset, Mämmilä, Pummit, ranskalainen sarjakuva, Ruisrock, Ruotsin yleislakko, Saksan suuri sadekesä 1980, sarjakuva-arvosteluja, Tove ja Lars Janssonin Puupäähatut, Tulipää-elokuva, Turha joukko, USA:n helleaalto, Volvo-Markkanen. SK:n jutut Maukka Perusjätkästä ja Puolasta.
1981 - Algol-aluksen haaksirikko, Alta-mielenosoitus, Feiffer, Jalon jengi, Jimmy Carter, Urho Kekkonen, kesäaika, Mézières & Morris, MTV:n uutiset, Matti Nykänen, OK-lehti, Pummit, Ronald Reagan, sarjakuva-arvosteluja, Taneli, Turha joukko, Äidit (Bretécher). SK:sta Lucky Luke -piirtäjä Morrisin haastattelu ja Ilmo Mäkelän kirjoitus Tulipää-elokuvasta.
1982 - Falklandin sota, Feiffer, Keke Rosberg & formulakisat, HKL:n liikenne, Juha Mieto, ruokaa hyönteisistä, Jalon jengi, SK:sta artikkelit Eurovision laulukilpailuista (viisukappaleiden sanoituksia suomennettuina), J. Karjalaisesta, Jope Pitkäsestä, Juha Vainiosta, kaaos Pelle Miljoonan uudenvuoden keikalla, Lee-farkkumainossarjakuva, Matti Vanhasen vaali-ilmoituksia, metro, Musta paroni, myrkkytynnyrit (Jukka Ojaranta), Mämmilä, oikukas talvi, Ramses ja unet -elokuva, Rauta-aika -tv-sarja, sarjakuva-arvosteluja, Lemi & särä, Taneli, Tenavat & Charles M. Schulz, Unto Valtanen ja metrosählinki, Äidit (Bretécher).
Isänihän oli 1980-luvulla Club Citroën Finlande -kerhon puheenjohtaja, ja kerholla oli tiuhaan kokoontumisia eri puolilla Suomea. Lokakuussa 1988 järjestettiin kerholle säräkutsut Lemillä, ja minä olin tuolloin 14-vuotiaana mukana nauttimassa tuota perinneherkkua aidossa ympäristössä. Eli ihan henkilökohtaisista syistä otin talteen artikkelin särästä. Siis puu-uunissa haudutetuista lampaanlihasta ja perunoista. Pidän sitä vähän metkana yhteensattumana, että isoisäni syntyi Lemillä.
1983 - Ahti Karjalainen, Aulis Juneksen vaali-ilmoitus, Bofors, englantilainen sarjakuva, Enki Bilal, Finnair-boikotti, Jope Pitkäsen Puupäähattu, Jukka Ojaranta, pilapiirroskirjojen arvostelu, Kari Suomalainen, Karlssonin pilapiirroksia, formulakisat & Keke Rosberg, Mauri Kunnaksen pilapiirrokset, Lilli, Martti Vainio, Matti Nykänen, Mauri Kunnas, Moniquen kohtalo, Musta paroni, Muumit, Pahkasika, Rauta-aika, sarjakuva-arvosteluja, Taneli, Tarja Halosen vaali-ilmoitus, Unto Valtanen, vappu 1983, Viktoria Mullova, Will Eisner. SK:sta artikkelit Hectorista ja Kirkasta.
1984 - Franquin: Mustat sivut -arvostelu, kuvitus- ja pilapiirroksia, Kari Suomalaisen Puupäähattu, Keke Rosberg, Kunnaksen pilapiirrokset, Kurnau ja kamaluu, Martti Vainion doping-kohu, MikroBITTI-mainos, Musta paroni, Pahkasian Savo-Karjalan matkaopas, Peter Pan -näytelmä, Planmeca, Ronald Reaganin naurupommi, Masi-artikkeli, Taneli, Unto Valtanen, Valtiaat, Yhtä köyttä -yhdistys -ryhmäpotretti.
1985 - näyttelijä Albert Salmi, Bofors, Claire Bretécher, Eteenpäin-sanomalehti, Euroopan ankara talvi, Hjallis Harkimo, Jaska Jokunen, Kari T. Leppäsen Puupäähattu, Karlsson, Keke Rosberg, Kemin sarjakuvapäivät, Maksamme velkaa -hyväntekeväisyyslevy, Orivesi, Oulun myrsky, Unto Valtanen, Radio City, Raivo Roosna & Aleks Lepajõe, sarjakuva-arvosteluja, sarjakuvafestivaalit, Serge Clerc, Tohtori Laskimo. SK:sta artikkeli Dingosta.
1986 - Corkin pilapiirros, sarjakuva-arvosteluja, Dag Hammarskjöld, Keke Rosberg, Kemin sarjakuvapäivät, Jakomäen pankkiryöstö & Mikkelin panttivankidraama, Tohtori Laskimo, Tshernobyl. Vielä yksi SK:n Dingo-juttu, jossa Neumann tilittää hajoamista edeltäneitä sekä hajoamisen jälkeisiä tunnelmia.
1953-1961 YK:n pääsihteerinä toimineesta Dag Hammarskjöldistä kertovan artikkelin otin talteen vain, koska nimi jäi mieleeni tv:n uutislähetyksestä. Hammarskjöld kuoli lento-onnettomuudessa 1961, joten olin ihmetellyt, miksi hänestä puhuttiin uutisissa 1980-luvulla. Asiahan selvisi.
1987 - Antonio Gramsci, Corkin pilapiirroksia, Esko "Eemeli" Toivosen nekro, Tarmo Koiviston Finnmet-sarjakuva, sarjakuva-arvosteluja, Hannele Krause, Heitä sikaa -peli, hirmupakkaset, Juhan af Grann, Jumalan teatteri, Kalervo Palsan nekro, Kari T. Leppänen, Kemin sarjakuvapäivät, Mathias Rust, Priit Pärn, Pucks-vaateliikkeen mainoksia, Roope Ankka, Sindbad-animaatio, Tove Jansson, Tupu, Hupu ja Lupu, Vulle Vuojas.
1988 - Agrippina, Harald Hirmuinen Alkon valistusoppaassa, Angoulêmen sarjakuvafestivaalit, Australia 200 vuotta, Carl Barks, Epix-kustantamo & Horst Schröder, Hjallis Harkimo, Jalava-kustantamo, Kalkarin kalinoita -palsta (Calgaryn olympialaiset), Kari Kairamo -nekro, Kemin sarjakuvakeskus, Keskisten kyläkauppa, Kontram, länsimetro, Turun seudun Meriradio, elokuvaohjaaja Monte Hellman, Nokia-insinööri -ilmoitus, Olavi "Olli" Hurmerinta, Ravi Batra varoittaa lamasta, Ruben Stiller, sarjakuvafestivaalit ym. sarjakuvajuttuja, Sista skriket -näytelmän arvostelu, tunnistamaton vainaja, Usko Laukkasen Puupäähattu, Veijo "Pelle Hermanni" Pasasen nekro, Veikko Vennamo, Väinö "Väiski" Purje. SK:sta entisten punkkareiden haastatteluja: Harri Konttinen, Tumppi Varonen, Kari Kivelä, Rosa Likson, Jyrki Siukonen. Lisäksi SK:n artikkelit Sindbad-animaatiosta ja tietokonepeleistä. Sindbadin tekijäryhmään kuuluivat mm. Jukka Murtosaari, Anssi Rauhala, Petri Hiltunen ja Kivi Larmola.
Kontram-ilmoituksen, Meriradio-artikkelin ja Sista skriket -näytelmän saaman kritiikin otin talteen henk. koht. syistä. Kontram oli äitini työpaikka, Meriradiota kuuntelin Taalintehtaalla sivarina ollessani ja tuo näytelmä oli se, jota isäni vei minut katsomaan Svenska Teaterniin. En muistanut näytelmän nimeä, mutta arvostelusta tajusin, että tuo sen täytyi olla. Mukana oli myös isäni tuolloinen tyttöystävä joka ei ymmärtänyt ruotsia, oliko Paula, Leena vai Sisko? Hän ei tainnut saada näytelmästä irti paljoakaan. Minun mieleeni jäi yksi sketsi tuosta komedianäytelmästä. Jukka Kajava kirjoitti kyseisestä sketsistä: "virolainen tulkki kääntää ja sotkee puolalaisen ja chileläisen kenraalin tapaamisen. Anna Hultin on ihana kolhona kääntäjänä". Sketsissä oli kyse asekaupoista, ja jostain lausahduksesta toinen kenraali tuohtui niin, että huudahti: "Tuhat tulimmaista!". Tulkki käänsi huudahduksen toiselle kenraalille: "Han tar tusen", eli "Hän ottaa tuhat (asetta)".
1989 - Ahvenanmaalla rakennettu Albanus-kaljaasi, CD-levyt, Mustapukuinen mies, Neil Hardwick, puhelimet, suomalaisia sarjakuvapienlehtiä, Tintti, Tove Jansson & Muumit, Veikko "Joonas" Savolainen. SK:sta Edu Kettusen haastattelu. Albanus-laivasta kertovan artikkelin otin talteen henk. koht. syistä, sillä kun seilattiin 11. - 15. syyskuuta 1989 koko koululuokan voimin Ahvenanmaan saaristossa rantautuen välillä Rödhamnissa, Bomarsundissa, Enklingessä, Långholmenissa, Överössä ja Degerbyssä.
1990 - Frank Pappa, Jouko "Joke" Innasen mainossarjakuvat, pankin maksusaarto, Mustapukuinen mies, Nuorten sävellahja 22001, Punaniska, Rokkeri, Stadin anatomia (Jarmo Somermäki), virolainen pilapiirräntä.
1991 - Ahvenanmaan taalari, Frank Pappa, Jouko "Joke" Innasen mainossarjakuva, Kyproksen videopiratismi, Jukka Murtosaari, Pham Tan Kiet (Hymyhuulet-sketsisarjasta), Punaniska, Raimo Aarnisalo (sarjakuvakauppa Kulku-katin poika), Rokkeri, Sindbad-animaatio, Simpsonit, Terho Ovaska, Unkarin oudot talousvaikeudet.
1992 - ETYK, Mato Valtonen & Sakke Järvenpää, Kittilän elämäntapaintiaanit, Monsieur Mosse, huijausviestejä Nigeriasta, suomalainen Pintaa syvemmältä -seksileffa, Pirkko Liinamaa, Punaniska, Sindbad-animaatio, homopari Timppa & Jokke, Virolainen vieras.
Kullervo Koiviston ohjaamaan ensimmäisen suomalaisen pornoleffan Pintaa syvemmältä olisin halunnut nähdä, mutta valitettavasti en ollut yksin kotona kun se tuli. 1993 ostin ensimmäisen pornolehteni, Erotiikan Maailman numeron, ja siinä oli kuvasarja, jossa oli käsitykseni mukaan stillejä poistetusta kohtauksesta. EM:n jutussa annettiin muistaakseni ymmärtää, että leffaa oli jopa sensuroitu ennen kuin se lähetettiin telkkarissa, eli mehukkaimmat kohdat oli poistettu. Tässä olen valitettavasti heikkojen muistikuvien varassa, kun ei se lehti ole enää tallella. Heitin pois kaikki miestenlehdet vuonna 2005 kun aloin seurustella Sadun kanssa.
1993 - Jasso-kissa (albumeissa ym. koosteissa julkaisemattomat stripit), Punaniska, tv:n tunnusmusiikin säveltäjät.
1994 - internet, Jasso-kissa, Origon pakina Martti Ahtisaaren laastarikohusta. SK:sta kirjoitus palvelun huonosta tasosta Suomessa. Kotkassa asuneella isoisälläni oli yksi Suomen Kuvalehden numero jostain 1990-luvulta. Luin sitä muutamankin kerran ollessani hänen luonaan kylässä. Yksi kirjoitus jäi mieleeni, ja viime vuonna ajattelin etsiä sen samalla kun selasin SK:n numerot läpi netissä. Tuula-Liina Varis kirjoitti kokemuksestaan Joensuusta Tampereelle matkanneen junan ravintolavaunussa, jossa hän sai eteensä lautasellisen katkarapupastaa, ja tilitti vaikutelmiaan sekä näkemyksiään Suomesta palvelumaana muutenkin. Ollaanko menty parempaan suuntaan noista ajoista?
1995 - Anki Lindqvist, Jasso-kissa, Johnny Liebkind, Matti Koposen piirtämä etusivun vappuilmoitus, Hesarin Nyt-liite. Nyt-liitteen sanottiin poistuneen Hesarista Ukrainan sodan vaikutuksesta, mutta eihän se silloin poistunut. Eihän Hesarissa ollut ollut mitään Nyt-liitettä vuosiin. Pelkät tv-sivut, joita edelsi yksi vaivainen artikkeli!
1996 - Frank Robson, Jee jee jee - suomalaisen rockin neljä vuosikymmentä, suomettumistutkimus.
1997 - Albanian kaaos, Johnny Liebkind, Kai Mäkelä (Janton-kustantamo, Uutislehti 100), Maukka Perusjätkä, Jukka Murtosaaren Suuret tietokonesodat -kuvasarja.
Lisäksi näytteitä ja valikoituja strippejä Hesarin julkaisemista sarjakuvista. Monet stripit otin talteen siksi, että ne tuntuivat minusta tutuilta. Ne olivat jääneet mieleeni joko selkeästi tai alitajuisesti. Jotkut stripit eivät tuntuneet aiemmin luetuilta, vaan ne onnistuivat yllättämään, hätkähdyttämään, tai ne tuntuivat muuten vain erityisen hyviltä, ja nappasin ne siksi. Addisonin eli Mort Walkerin piirtämiä Masan arkki -strippejä poimin niiden vuosien Hesareista, jolloin pääsääntöisesti julkaistiin Frank Johnsonin piirtämiä strippejä. Jälkeenpäin vähän harmittelen, että jäi keräämättä talteen lapsuudesta muistiin jäänyt Masan arkki -strippi, jossa Masa tuohtuu hirmulisko Rexille siitä, että tämä on ripustanut arkin seinälle pin up -tytön kuvan (dinosaurustyttö bikineissä). Jaksaisinko yrittää etsiä sitä?
Claire Bretécheriä julkaistiin tosiaan runsaasti. Täytyy myöntää, että isoina annoksina hänen piirrostyylinsä käy vähän raskaaksi. Kaikki sarjakuvat näyttävätkin ihan samalta, Bretécher ei osannut varioida tyyliään eikä viitsinyt kehittää taitojaan edelleen. Mietin, miten hyvä väritys keventäisi ja raikastaisi sarjojen ilmettä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti