Ilta-Sanomat: Kuukauden kotimainen 2006-2010

2006

TAMMIKUU: Kaisa Leka: Pitkä matka kotiin

Tämäkin sarja valittiin IS:n nettisivuille yhdeksi Kuukauden Suomi-klassikoksi. Lekan oloinen hiirihahmo matkasi Sipoosta töihin Helsinkiin vain kuullakseen, että saapui turhan aikaisin: ”Ei meillä ole täällä sulle vielä mitään tekemistä”. Matkalla saatiin tietää päähahmon ajatusmaailmasta aika paljonkin. Menemättä yksityiskohtiin sen kummemmin, tyydyn toteamaan, että Lekan ajatusmaailma poikkeaa tästä pitkästä matkasta päätellen omastani niin perusteellisesti, etten ole kiinnostunut perehtymisestä hänen sarjakuvatuotantoonsa sen kummemmin. Ei Leka ole edes hyvä piirtäjä.

HELMIKUU: Mika Lietzén: Humalistonkatu

Turkulainen Lietzén teki omasta kotikadustaan esittelysarjakuvan.

MAALISKUU: Erica Åkerlund: Torsti-koira

HUHTIKUU: Heimo Suomalainen: Sutinen

Sutinen oli Suomalaisen tunnetuimman sarjakuvan, Mika Mokasen, spinoff. MM:ssä on nähty sivuhahmona sen niminen taiteilija. Leike Ilta-Sanomista 21.4.2006 kertoo kaiken:

TOUKOKUU: Janne Toriseva: Oswald

Oswaldia julkaistiin näihin aikoihin jossain ilmaisjakelulehdessä, joka muistaakseni oli Cult... mutta varmaan muistan väärin. Nuo Aktivistit, Nöjesguidenit, Cultit ja muut vastaavat kun sekoittuvat päässäni yhdeksi ja samaksi massaksi. Jokin köyhän miehen City-lehti joka tapauksessa oli kyseessä. Eikun nyt muistan: se oli Metropoli! Tämä lehti tutustutti minut Oswaldiin, ja tuumin, että heikosta piirrostyöstä huolimatta sarja onnistuu lievästi hurmaamaan reippaalla poikamaisella asenteellaan. Jätin kuitenkin albumin ostamatta kun se vuonna 2011 ilmestyi Arktisen Banaanin julkaisemana. Oswald-albumi arvosteltiin Kvaakissa:

https://www.kvaak.fi/1569/2011/06/06/sarjakuvia-saa-aina-uusia-mutta-paras-ystava-on-ainutlaatuinen/

Torisevan myöhemmistä sarjoista Häämatka, jonka Suomen Kuvalehti julkaisi jatkosarjana numeroissa 27 / 2011 – 42 / 2011, on jättänyt minuun suurimman jäljen. Olin tuolloin väliaikaisesti SK:n tilaaja, ja tuntui mukavalta saada luettavaksi tuollainen kiehtova seikkailudraamasarja lehdestä, joka kolahti luukusta kotiin. Sain rahoille vastinetta. Loppu oli koskettava, suorastaan riipaiseva. Se kouraisi syvältä. Stoori oli täysin absurdi, surrealistinen, ja luinkin SK:sta maininnan, että se perustui tekijän näkemään uneen. Se selittää kaiken.

Vaikka Toriseva ei ole vieläkään oppinut piirtämään ihmisiä, tsemppaan edelleen miestä hänen urallaan, jonka viimeisin voitto on kansainvälistäkin huomiota saanut sarjakuvasovitus Moby Dickistä: Valas.

KESÄKUU: Pauli Kallio ja Tiitu Takalo: Josefiina Leipoo

Kauniista, seksikkäästä, mutta avuistaan liiankin tietoisesta naisesta ja hänen poikaystävästään. Hahmon nimi viittaa legendaariseen tanssijattareen Josephine Bakeriin (1906 - 1975). Takalo ja Kallio kokosivat albumin, josta arvostelu tässä:

https://www.kvaak.fi/667/2006/09/27/ripaus-naisellista-viehatysvoimaa/

HEINÄKUU: Lauri Hirvonen: Pupunkulo

ELOKUU: Anne Muhonen: Bestikset

SYYSKUU: Pekka Vepsäläinen ja Jutta Ritvanen: Hätäkös tässä

LOKAKUU: Markus Mäkelä ja Radek Karkulowski: Odotusaikamiehet

Kuin mitään ei olisi tapahtunut ja muita sarjakuvia Kemin pohjoismaisesta sarjakuvakilpailusta 2006 (Kemin sarjakuvakeskus, 2006)

Mainioita strippejä naisen raskausajasta miehen silmin nähtynä.

MARRASKUU: Pertti Jarla: Karl-Barks-Stadt

Fingerporin esiaste. Oikeastaan sama sarja, nimi vain poikkesi, ja se vaihdettiin heti kun Jarla siirtyi piirtämään Hesariin. Lastenkeräysstrippi (mykkä yksiruutuinen) huvitti minua myös ja jäi mieleen.

https://www.is.fi/viihde/art-2000000913959.html

https://www.kvaak.fi/749/2007/01/20/jarlaa-hesariin/

https://www.punkinfinland.net/forum/viewtopic.php?t=92123&start=6870

 

JOULUKUU: Pekka Vuori: Korvatunturi

Pekka Vuori: Korvatunturin keitto kuplii... Sarjakuvia Joulupukin valtakunnasta (WSOY, 2008)

2007

TAMMIKUU: Milla Paloniemi: Kiroileva Siili

No, joku pitää tästäkin.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kiroileva_siili

HELMIKUU: Jarmo ”Kätsy” Koivunen: Säämies

MAALISKUU: Jorma ”Titu” Tiittanen: Herra Jalkanen

B.D. FIN – La bande dessinée Finlandaise à Angoulême en 1988 (Kalletuotanto Oy & Suomen sarjakuvaseura ry, 1988)

Titu (29.10.1929 – 5.2.2017) oli tuttu Seura-lehden Titulointia-sarjasta, joka oli enemmänkin suomalaisuuteen pureutuvaa ajankohtaista pilapiirräntää kuin sarjakuvaa. Mutta Titu sai aikaiseksi myös ihan oikeaa sarjakuvaa. Herra Jalkanen syntyi jo 1974 ja seikkaili ainakin helsinkiläisessä Pääkaupunki-lehdessä 70- ja 80-luvuilla. Sarjaa levitti Rauli Nordbergin perustama syndikaatti Kalletuotanto Oy. Ranskaksi käännettyä Herra Jalkasta löytyy Kalletuotanto Oy:n ja Suomen sarjakuvaseuran yhteisjulkaisusta, jota jaettiin Angoulêmen sarjisfestareilla 1988.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Jorma_Tiittanen

HUHTIKUU: Sebastian Nyberg: Psyko-poika

En löytänyt näytettä Psyko-pojasta mistään, ainoastaan Nybergin albumin Insekt-polisen arvostelun Kvaakista:

https://www.kvaak.fi/1341/2009/12/14/mar-han-daligt/

TOUKOKUU: Aapo Rapi: Kelomökkien mies

Kvaak-arvostelu Kelomökkien miehestä sekä sen jatko-osasta, Tulevaisuuden miehestä:

https://www.kvaak.fi/1987/2013/09/09/kelomokista-tulevaisuuteen/

Rapista on oma ketjukin Kvaakissa:

https://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,7029.0.html

 

KESÄKUU: Jukka Valli: Neiti A

http://www.kolumbus.fi/jukkavalli/

Muodokas mutta siveellinen ja kunnollinen naisopettaja pääsee töihin kouluun, jolla on Hitler-viiksinen rehtori. Harvoin olen nähnyt strippisarjakuvissa yhtä jäykkää jälkeä. Ihmiset seisovat tönkköinä kuin suolatikut, kädet tiukasti lantioita vasten painautuneina. Elävämpien asentojen piirtämistä kannattaa harjoitella ottamalla muista sarjakuvista mallia. Tekijä osaa kyllä muuten piirtää, jälki on väritystä myöten äärimmilleen puleerattua. Vitsit ovat kohtuullisia.

 HEINÄKUU: Miia Vistilä: Rakkaat siskot

 

Kvaakin galleria

ELOKUU: Karstein Volle: Tulevaisuudessa

SYYSKUU: Jaakko Pakkala: Kupru

LOKAKUU: Miia Ahola: Sumppi

Kahvinkeitin, kaukosäädin ja leivänpaahdin sarjakuvahahmoina on ihailtavan kahjo idea, mutta eipä sitä kuukautta kauempaa jaksaisi.

https://mahola.vuodatus.net/sivut/sumppi-sarjakuva

MARRASKUU: Liza: Japanin aakkoset

Muistaakseni mitä nimi lupasi, eli japanin alkeiskurssi, osa 1: kirjainmerkit.

JOULUKUU: Anna-Maija Mattila: Villipihvelit

Hassunkuriset jänikset, jotka syövät kalaa, lihaa ja muutakin epäkanimaista. Monen stripin lukemista putkeen ei suositella, voi tulla sellainen olo, että on syönyt jotain sopimatonta.

http://www.anna-maija.com/sarjakuvat.htm

2008

TAMMIKUU: Marko Hynynen: Vartija

Olikos tämä se muistamani tulevaisuuteen sijoittunut sarjis, jossa robotti suojeli pikkupoikaa? Sarjiksessa oli mielenkiintoinen, syvällinen ulottuvuus joka erotti sen tyypillisestä tauhkasta jota Kuukauden kotimaisissa on liian usein julkaistu.

HELMIKUU: Joonas Lehtimäki: Mummot

Lehtimäkihän on se, joka piirtää Anonyymit eläimet -strippisarjaa. Mummoista minulla ei ole muistikuvaa, mutta ainakin Anonyymit eläimet hakkaa reilusti Joonas Rinta-Kannon kamalan Fok Itin, joka tulee ainakin minulle aina yhtä aikaa mieleen.

Wikipedia

Lehtimäen Wordpress-sivu.

MAALISKUU: Brusi ja Syvälä: Kielteinen kotiäiti

2008 julkaistu Kielteinen kotiäiti -kokooma arvosteltiin Kvaakissa:

https://www.kvaak.fi/1037/2008/04/01/perusnegatiivinen-kotiaiti/

Kielteisestä kotiäidistä värikästä keskustelua myös Kvaakin IS Kuukauden kotimainen -viestiketjussa:

https://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,5649.msg208424.html#msg208424

HUHTIKUU: Hannu Esko: Lätkä

TOUKOKUU: Leif Sjöström: Kansan Päivälehti

Sjöströmin yhteiskunnallista ja poliittista satiiria edustavaa strippisarjaa Folkets Dagblad yritettiin tuoda julki myös suomea puhuville. Itse olen nähnyt FD:tä jossain suomenruotsalaisessa lehdessä muutaman stripin verran, mutten hirveästi vakuuttunut. Piirrosjälki oli hyvin jäykkää, kuvallinen ilmaisu pitkälti yksi ruutu, joka oli monistettu kahdeksi tai kolmeksi ja sitten oli hiukan muutettu hahmojen ilmeitä. Punchlinet itsestäänselvän tuntuisia. Mutta tämä vaikutelma syntyi vain muutaman stripin pohjalta, tiedä sitten miten sarja puree isompina annoksina.

http://www.loffe.net/debatt-mainmenu-31/1075-folkets-dagblad-cafatan

http://www.byar.fi/document.asp?id=5hhzle381uv

KESÄKUU: Salo ja Pessa: Suhteelliset

HEINÄKUU: Tita Rossi: Akka ja katti

ELOKUU: Raimo Perttula: Sananlaskuja

IS:n nettisivut: Kuukauden Suomi-klassikko

Ilta-Sanomat 5.1.2013

Perttulan kuvittamia, aitoja olemassaolevia sananlaskuja on voinut löytää myös lauantain Ilta-Sanomien sarjakuva-aukeamista. Tuossa yksi sellainen yksiruutuinen:

SYYSKUU: Petri Hannini: Kaupunkisissi

Joka paikan vastarannan kiiski harjoittaa väkevää yhteiskunnallista anarkiaa ja laukoo mielipiteitä asiasta kuin asiasta. Tällainen ravistelu on tervettä, ja menoon lähtee mielellään mukaan. Myöhemmin nimen Taisto Purna saanutta Kaupunkisissiä löytää Hanninin omasta blogista:

https://hannini.vuodatus.net/

Lisäksi Kvaakissa on keskusteltu:

https://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,10296.0.html

LOKAKUU: Kristian Kaikkonen: Tuo sivari

MARRASKUU: Jenni Kuhalainen: Lapsettaa

JOULUKUU: Juha Hiltunen: Teemula.net

Kvaakin galleria

2009

TAMMIKUU: Johanna ”Jupu” Tolonen: Baarien nainen

Baarien nainen -kooste on arvioitu Kvaakissa hyvin, en itse pystyisi puristamaan noin paljon mielipiteitä sarjasta jota olen viime aikoina lukenut vain muutaman stripin verran:

https://www.kvaak.fi/1242/2009/05/16/arjen-anarkiaa-ja-hulvatonta-huumoria/

HELMIKUU: Eero Jäntti: Depismän

MAALISKUU: Valtteri Tavast: Tuukka-Nalle

Tuukka-Nalle -stripeissä on hirveän raskaasti tekstiä, ja lukukokemusta raskauttaa vielä se, että varhaisemmissa stripeissä (luin niitä Kvaakin galleriasta, ei kai niitä muualta ainakaan enää löydä) Tuukka-Nalle itse puhuu tavuttaen kuin pienimpien lasten lukemaanoppimiskirjoissa ikään. Mutta tekstiä kannattaa jaksaa lukea. Se palkitsee, mikäli pitää kyynisestä, jopa häijystä huumorista.

http://tuukkanalle.blogspot.com/

HUHTIKUU: Tuula-Tuisku Honkanen: Siemeniä

TOUKOKUU: Sami Kaarakainen: Urpoilua

Tekijä itse kirjoitteli Kvaakin IS Kuukauden kotimainen -ketjuun viestejä sarjakuvaansa liittyen:

https://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,5649.msg259264.html#msg259264

KESÄKUU: Sara Shalin: Neiti Pinkki

Lavastaja, puvustaja ja kuvittaja Shalin teki Iltikseen hyvin omalaatuisen sarjakuvan fiinistä, korostetun naisellisesta koirasta, joka puuhasteli omassa talossaan ja sen pihassa kaikkea vaatteiden sovittamisesta puutarhatöihin. Omalaatuisen sarjakuvasta teki se, että värityksessä Shalin käytti pelkästään vaaleanpunaisen eri sävyjä. Moinen värimaailma sattui silmiini ja teki Neiti Pinkistä raskaslukuisen sarjiksen. Vitseissä ja miksei piirrostyössäkin olin havaitsevinani Muumi-vaikutteita, mutta Janssonien piirrostyyli miellyttää minua kuitenkin enemmän kuin Shalinin tyyli, joka oli muistaakseni paikoin epäselvää.

Shalinilla on omat sivut:

http://sarashalin.weebly.com/

HEINÄKUU: Reetta Niemensivu: Fanitytöt

Naurettavan tyhmiä ja ärsyttäviä idolinpalvojatyttöjä. Näitä strippejä jaksaa lukea sen kuukauden satsin verran. Kemin 2003 sarjakuvakilpailujen koostealbumissa Bileet – Inviteret on näitä viiden sivun verran, mutta Niemensivu on tehnyt Fanitytöille oman vihonkin.

https://ahvenaario.wordpress.com/2016/08/30/suuri-sattumanvaraisten-zinejen-katsaus/

ELOKUU: Saraleena Aarnitaival ja Esa Liippala: Tikku ja Pallo

SYYSKUU: Seppo ”Nen” Virtanen: A ja B

”Nen” on pukannut ulos sanaleikkihuumoria tarjoavaa pienimuotoista sarjakuvantynkää ja pilakuvasarjaa usean julkaisun verran. Esimerkkeinä 99 kissaa, kollia, kattia ja kisua sekä sen jatko-osa 100 kissaa, kollia, kattia ja kisua. IS Kuukauden kotimainen -viestiketjussa pari sanaa tekijältä sekä linkki tekijän omille Wordpress-sivuille:

https://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,5649.msg271936.html#msg271936

LOKAKUU: Mikko Saarainen: Käpylehmipojat

Sarjakuvantekijät ry ja Egmont Kustannus järjestivät vuonna 2008 kilpailun suomalaisille strippisarjojen tekijöille, ja tämän SARJIS-kilpailun kolme parasta työtä koottiin vuonna 2009 julkaisuun nimeltä Käpylehmipojat & kumppanit. Muut valitut sarjat ovat Mikko A. Jeskasen Susi-pojan ihmeelliset seikkailut ja Esa Holopaisen Kärsämäki. Muutama näytestrippi löytyy netin syövereistä:

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/kolumni/k%C3%A4pylehmipojat-19-1.2249

https://egmont.fi/wp-content/uploads/2020/02/sarjis2009-kapylehmipojat2.jpg

MARRASKUU: Tuuli Hypén: Nanna

Nanna-kettu opiskelee ja muuttuu ihmiseksi, lähtee kotipesästä elämään ihmisten elämää ja tutustuu Ritu-nimiseen opiskelijatyttöön. Tästä seuraa kommelluksia toisensa perään, maailmassa jossa cityeläimet ovat tunkeutuneet joka paikkaan. Voi sanoa, että Nannasta on tullut jonkinlainen menestys, sillä albumeja on tullut vuosina 2010 - 2018 Arktiselta Banaanilta jopa kuusi, mikäli vaakamallinen Cityeläinkirja (2012) lasketaan mukaan. Sarjakuvan idea oli Hypéniltä hätäisesti keksitty, mutta idea on osoittautunut rikkaaksi, ja siitä on saatu todella paljon irti. Toivottavasti Nannalla on sen verran faneja ja ostajia, että sarjaa kannattaa jatkaa, sillä laari ei vaikuta vielä tyhjentyneen.

Nannasta on keskusteltu runsaasti Kvaakissa:

https://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,12784.0.html

JOULUKUU: Reetta Nykänen: Elastik Lady – Channel Strip

Nykäsen tapa tehdä sarjakuvaa oli omalaatuinen: hän puki päälleen mekon ja leggingsit, laittoi päähän naamion ja valtavat tekokorvat, ja antoi kuvata itsensä keekoilemassa eri asennoissa. Lopputulos oli kuvankäsittelytekniikoita hyödyntänyttä mustavalkoista valokuvasarjakuvaa, jossa Nykänen höpisi jotain mukamas hassua.

2010

TAMMIKUU: Teppo Palmroos: Muukalaisia

Kvaakin galleria

Laimeaa ja tavanomaista suomalaista junttihuumoria. Kuukauden kotimainen -rupeaman jälkeen Palmroos intona piirsi ison läjän strippejä ja lähetti niitä 26 lehteen ympäri Suomea. Yhdestä lehdestä tuli ehkä-vastaus ja toisesta se tavanomainen. Näin tekijä itse kertoi Kvaakin galleriassa. Siellä näitä strippejä olikin kattavasti iso määrä, mutta nyt se galleriakin on poistettu.

HELMIKUU: Emmi Valve: Aikuisia

MAALISKUU: Kasper Strömman: Olga

Omintakeiselta kuvittajalta lapsekkaan näköistä mutta sisältä kyynistä, tylyä ja hölmöilevää sarjakuvaa maatuskanukeista.

http://kasperstromman.com/tag/olga/page/8/

HUHTIKUU: Kari Sihvonen: Liisa

Kari Sihvosen Liisa on potentiaalinen hyvä sarjakuva, mutta minua se miellyttäisi enemmän jos se olisi vähemmän pölhö ja enemmän "laatuhuumorilla höystettyä vakavuutta" -henkinen. Ilta-Sanomien kuukauden kotimaisena julkaistun seikkailun loppu sai minut nolostumaan tekijän puolesta. Fantasiaelementit Liisassa on hyvä juttu, sillä linjalla kannattaa jatkaa. Tuo maljakko/timanttitarina olisi kuitenkin kaivannut venyttämistä. Tutkimustyön kuvausta eli timantin alkuperän selvittämistä jnpp. Tuollaisen tarinan puristaminen 20-30 strippiin ei toimi. Sarjahan jouduttiin lopettamaan lauantailehdessä kahdella ylimääräisellä rivillä. Suomen Kuvalehdessä (numerot 1 / 2009 – 14 / 2009) julkaistu seikkailu oli sekin vähän lyhyt.

Sihvosen sarjakuvia esitellään Kutikuti-kollektiivin sivuilla:

http://kutikuti.com/html/kari/sarjakuvat.html

TOUKOKUU: Jari Terho: Supermukula

Kvaakin galleria

Eli Mukula, jota on julkaistu Arktisen Banaanin toimesta kahden albumin verran: Mukula 1: Kuuluisat ensimmäiset sanat ja Mukula 2: Pönttö täyteen kuplivaa. Tuttu myös useista sanomalehdistä.

KESÄKUU: Juhani Laaksonen: Ruma lapsi

Sarjakuva on arvosteltu Pois työpöydältä -blogissa:

https://poistyopoydalta.blogspot.com/2011/05/laaksosen-ruma-lapsi.html

HEINÄKUU: Mikkelin mainossarjakuva Nihilät

ELOKUU: Jarno Kiukas: Lähiörusakko

SYYSKUU: Tinka Omanen: Pöpöjä

Kirjoitan vaikka tähän: muistan kaksi Kuukauden kotimaista, joiden nimet ja tekijät ovat kuitenkin unohtuneet. Yhden sarjiksen tekijä oli erityisen nuori, olisiko ollut 14-vuotias poika? Juhani Tolvanen kehui häntä lupaavaksi tekijäksi, josta varmasti kuulemme vielä. Sarjakuva oli mustavalkoinen, ja muistan yhden stripin, jossa kaksi miestä - iso- ja pienikokoinen - samoili viidakossa jotain hirviötä etsien. Ison miehen nimi oli Iso Mac. Keskimmäisessä ruudussa jättimäinen hirviö kaappasi ison miehen mukaansa, ja viimeisessä ruudussa pikkumies saattoi vain järkyttyneenä kyykkiä piilossa pusikon takana ja todeta kaverinsa kohtalosta: "Se otti Big Macin".

Toinen sarjakuva oli tytön tekemä, piirros oli neliväristä ja mangavaikutteista. Se kertoi kahdesta kämppiksestä, pojasta ja tytöstä. Näillä oli keskenään vähän väliä pientä erimielisyyttä ja kränää, mutta he tulivat keskenään jotenkuten toimeen. Pojan äiti pelkäsi kovasti, että he seurustelevat keskenään, ja tyttö kiusoitteli aina tämän äidin kuullen moisen harhaluulon johdosta. Kun poika puhui äitinsä kanssa puhelimessa, tyttö huudahti taustalla: "Voi ei! Taidan olla raskaana!" ja siihen malliin. Kyseinen sarjis julkaistiin epäilemättä vuonna 2010, koska yhdessä stripissä tyttö hoilasi suihkussa Maija Vilkkumaan Rock'n'rollia.

LOKAKUU: Sanni Suilamo ja Jorma Toiviainen: Kerava

Keski-Uusimaa -lehti

MARRASKUU: Jari Peltonen: La Table

Ilta-Sanomat 26.11.2011

Tasokasta ravintolahuumoria ranskalaiseen tyyliin. Yleisin formaatti on yksiruutuiset jutut kuvanalustekstein. Tuttu myös Helsingin Sanomien Ruokatorstai-sivuilta sekä omasta albumista, jonka Arktinen Banaani julkaisi 2011.

JOULUKUU: Santeri Aaltonen: Molari

Aaltonen oli tähän aikaan muistaakseni 18-vuotias, ja sarjallaan hän osoitti melkoista orastavaa lahjakkuutta piirtäjänä. Molari oli nuori jalkapallolupaus, joka piti jatkuvasti kypärää päässään naaman peittona. Emme koskaan saaneet nähdä hänen kasvojaan, sillä kypärä pysyi myös kotona, treffeillä ja varmaan yöllä nukkuessakin. Tyttöystävä oli viehättävä ja sympaattisen romanttinen ja tunteikas. Ihastelin Aaltosen kynänjäljessä erityisesti ihmisiä, joissa oli selvää pyrkimistä kevyesti sarjakuvamaiseen realismiin. Ilmeet olivat onnistuneita, henkilöiden ulkonäössä vaihtelua. Harva kokenutkaan piirtäjä viitsii tai osaa saada aikaiseksi niin onnistuneita ihmiskasvoja. Piirrännässä noin yleisesti oli vielä nuoresta iästä johtunutta haparointia, sommittelu ontui joskus pahasti eikä viivankäyttö ollut ihan varmaa. Mutta ajattelin, että Aaltosesta kuullaan vielä paljon ja hyvää piirtäjänä. Mies vaikuttaisi olevan sarjakuvasankarinsa tavoin itsekin jalkapalloilija, ja se maailma tuntui vievän joksikin aikaa enimmän huomion. Sane Aaltonen on kuitenkin ollut monta kertaa Iltiksen lauantainumeroissa Viikon vieraana, mieliaiheinaan jääkiekko ja historia. Näissä yksi- tai kaksiruutuisissa pläjäyksissä Aaltonen on tosiaan osoittanut melkoista harjaantumista piirtäjänä: