22.5.2019
Menossa maaliskuu 1946 Hesareiden selailussa. "Osta valtion obligatioita" -viesti on vaihtunut. Nyt se onkin "Muista sotaorpoja", ja tuntuu keskittyvän Aku Ankka -strippeihin.
26.5.2019
Mikki Hiiri väsyi väliaikaisesti seikkailemiseen heti toukokuun 1946 jälkeen. Hyvä ratkaisu, jatkotarinoissa alkoi olla samojen kaavojen toistoa. Alettiin hauskuttaa lukijoita vain yksittäisillä gageilla. Joitain toistuvia aiheita nähtiin, kuten Hessu yrittämässä värväytyä armeijaan, jonne häntä ei kuitenkaan huolita. Felix viettää lokoisia päiviä omistajaperheensä luona eikä ole enää armeijan maskottina tai haaksirikkoutuneena eteläisellä saarella tappelemassa saaren eläinkunnan kanssa sinne tunkeutuvia vinosilmiä vastaan. Elo kotikissana on Hesarin lukijan näkökulmasta tylsää. On Felixilläkin silti yhä murheensa, kun maitoa ja ruokaa pitäisi yrittää saada joka päivä ja talon lämmittämättömyys rassaa. Lämpöpatterikin kelpaa vain jääkaapiksi. Sellaista se oli sota-aikana, kun kaikessa piti säästää. Felixin lisäksi myös Aku Ankassa tämä on tuotu hyvin esille. Pulaa on kumista, metallista, kahvista, lihasta, bensiinistä ja monista tarvekaluista. Romu- ja vaatekeräyksiä järjestetään.
Aku on pehmennyt. Hän ei ole enää pelkkä sosiopaattinen jääräpää ja äkäpussi, joka syöksyy kyynärpäätaktiikalla harmeja päin. On toki sitäkin, mutta harvemmin. Hänen persoonastaan on alkanut löytyä uusiakin piirteitä. Hyvä niin, hän oli 30-luvun lopulla ja 40-luvun alkupuolella rasittava tyyppi, enemmän "no niin, siitäs sait mitä kerjäsit" kuin huvittava lukijan kannalta.
Ulla on suosikkini näistä Hesarin sarjoista. Ernie Bushmillerin oivallukset jaksavat viihdyttää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti