20.6.2019
Tänään on juhannusta edeltävä torstai, ja viimeinen työpäivä. Minulla alkoi nyt kesäloma! Tässä istun iltaa kotona ja valmistelen vähän isoa kirjoitusprojektia, jonka otan Unikirjan tilalle. Hain ullakon häkkivarastosta materiaalia, jota voin tarvita. Valokuva-albumit ja pahvilaatikko jossa on joitakin isäni henkilökohtaisia tavaroita. Muuta tarpeellista materiaalia löytyy kämpästä jo ennestään, kuten paperille tulostamani sähköpostiviestittely Riihimäen Marjan kanssa. Jup, eli henkilökohtaista kirjoittelua luvassa. Ei siitä ihan toista elämäkertaa sentään tule.
26.6.2019
Arvioni helmikuusta osui aika hyvin kohdalleen. D-rapun ilmoitustaululle ilmestyi alustava aikataulu, jonka mukaan rapussa hoidetaan kylpyhuoneremontti aikavälillä 23.1. - 24.4.2020. Eli 23. tammikuusta helmikuun loppuun minun pitää olla poissa täältä ylimmästä kerroksesta, jos täältä aloittavat. Viisi viikkoa, minkä jälkeen ylin kerros on hoidettu ja alemmissa kerroksissa jatketaan.
2.7.2019
Viime perjantaina sain sähköpostiini kylpyhuoneremonttia tekevän firman viikkoraportin. Se oli kirjoitettu Wordilla, joka oli jokin tuore versio, ainakin tuoreempi kuin se joka minulla oli koneellani. Se ei osannut avata meilin liitteenä ollutta .doc-tiedostoa. Minun oli ostettava Microsoftin sivuilla Microsoft Office, jotta sain uusimman Word-version koneelleni. Se maksoi 135 euroa! Törkeää. Nyt käytän vähän vastahakoisesti uusinta Wordia kirjoitellessani isoa projektiani. Vanha versio oli mukavan simppeli ja mutkaton, uusin versio ei mahdollista tiedoston tallennusta yhdellä klikkauksella. Pitää klikata auki Tiedosto-valikko, minkä jälkeen tiedoston päälle liukuu Wordin oma valikkosivu jossa tiedoston saa tallennetuksi. Turhan monimutkaista.
Sanahakutoimintoa piti hetken etsiä, mutta löytyihän se viimein Muokkaus-valikosta.
6.7.2019
Näin sarjakuva-aiheisen unen. Olin aloittanut koulun jossain uudessa tai ainakin minulle ennestään vieraassa koulurakennuksessa. Oli kesä, mutta niin vaan koulua käytiin siitä huolimatta. Lukuvuoden alku oli ollut hyvin epämääräistä touhua enkä ollut päässyt vielä sisälle koko systeemiin, ja tämä vielä yhdistettynä siihen, etten kunnolla tuntenut tiloja. Ajattelin kuitenkin, että kyllä tämä tästä, kunhan kaikki asettuu uomiinsa.
Oli kaksi piirustustuntia, ja meillä oli tehtävänä piirtää sarjakuva. Ainakin minä piirsin. Ideoin kolmirivisen sunnuntaistripin, josta ajattelin tehdä oikein kunnolla kikkailevan. Päätin piirtää muutaman hajaruudun sinne sun tänne normaalin kolmen ruuturivin ulkopuolelle, ja piirsin lattiaan ruutujen kehyksiä hajanaisiin paikkoihin lyijykynällä. Taisin ympyröidä lattialla olleita likatahroja ja kuivunutta purukumimoskaa. Ehkä lopulta tosin mietin, että menee liiallisuuksiin tuommoinen. Sen verran halusin silti kikkailla, että joissakin kohdissa - varsinkin stripin vasemmassa laidassa - käyttäisin rohkeasti ja ronskisti mustaa vaikkei kuvainformaatio sitä vaatisikaan, ja piirtäisin paikoitellen epämääräisemmin, paikoin taas työstetymmin. Stripin ideointi oli yllättävän helppoa. Aiheeksi otin sen, että kaksi hahmoa menee lopultakin pitkän jahkailun jälkeen naimisiin (Hesarista lukemani Kippari-Kalle -stripit selvästi tunkeutuivat uneeni, Olka kun usein koetti painostaa Kallea avioliittoon). Strippi kuvaisi muiden hahmojen höpinöitä ja hyörimistä tämän asian ympärillä. Hahmot olisivat anthroja eli kahdella jalalla käveleviä eläimiä ihmisten maailmassa.
Seuraavana oli vuorossa kaksi tuntia, jotka jollain hämäräksi jääneellä tavalla liittyivät Karviseen ja sen piirtäjään Jim Davisiin. Olin kävelemässä kohti luokkahuonetta, jossa nämä tunnit pidettäisiin. Mietin kyllä, että menivätkö ne molemmat piirustustunnit todellakin, vai onko vielä yksi. Kävelin kuitenkin kohti toista luokkahuonetta seuraten paria muuta tyyppiä. Sitten heräsin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti