17.4.2019
Joulukuussa 1939 ja tammikuussa 1940 Hesarin sarjakuvien julkaisu vähän yski (vaikuttiko sota asiaan?), mutta asettui se uomiinsa sitten. Viikkoliite slumpattiin joulukuussa 1939, ja sen mukana häipyivät Hesarista pysyvästi ainakin Kunnian kentältä ja kenties myös Yksinäinen ratsastaja -sunnuntaistripit. Muutkin sunnuntaisarjat - Mikki Hiiri, Kippari-Kalle ja Kissalan pojat - jäivät tauolle. Mikki-sunnuntaisarja palasi tammikuussa 1940, Kippari-Kalle ja Kissalan pojat helmikuun alussa. Kaikki viisi arkisarjaa jatkuvat nyt normaalisti - joulukuussa ja tammikuussa oli välillä päiviä jolloin vain osa niistä julkaistiin, ja sarjakuvattomiakin päiviä taisi olla jokunen.
Felix seikkailee parhaillaan satumaassa. Hän on löytänyt kummituslinnankin sieltä ja onnistunut monien säikähdysten ja pelosta vapisemisten jälkeen karkottamaan kummitukset pois. Nämä koettelemukset ovat olleet virkeintä ja mielikuvituksellisinta Felixiä pitkään aikaan, vaikkei alkuaikojen hurjaan menoon olekaan päästy. Mukaelmat amerikkalaisten tuntemista lastenloruista ja suomalaistenkin tuntemista saduista ovat olleet kohtuumetkaa luettavaa.
Kippari-Kalle -jatkotarinoista tuntuu löytyvän nyt hiukan imua.
Näköjään mennään nyt sillä kuviolla, että arkisarjoja julkaistaan maanantaista perjantaihin, Mikki Hiiri -sunnuntaisarjaa lauantaisin, Kippari-Kalle- ja Kissalan pojat -sunnuntaisarjoja sunnuntaisin. Niin, ja pilapiirtäjinä jatkavat yhä edelleen O.R. Päivän piirtoja -otsikon alla ja Tiikeri urheilusivulla.
Yksinäinen ratsastaja joutuu joka tarinassa pahaan kiipeliin, kun hänen pitäisi selittää jollekin ryhmälle ihmisiä jotain tärkeää asiaa, mutta kukaan ei usko jotakuta outoa ja epäilyttävää naamiomiestä. Kaikki haluavat vain ampua hänet, ja sitten YR-paralla on tukalaa, kun hän yrittää saada muut vakuuttuneiksi siitä että hän puhuu totta, ja samalla viivyttää aseiden pauketta mahdollisimman pitkään. Kyllä on mies osannut järjestää elämänsä hankalaksi.
18.4.2019
Felixin satumaaseikkailut jatkuvat vielä heinäkuussa 1940, ja nyt alkaa kyllästyttää. Yksi toistuva vika näissä Felixin seikkailuissa on häirinnyt minua: Felix kamppailee jotakuta pahistyyppiä vastaan, joka haluaa jotain... joko kaapata jotain itselleen tai sitten vain pysyvästi nitistää Felixin. Sitten katti kerta toisensa jälkeen pistää kapuloita rattaisiin ja paha tyyppi on muutamaksi sekunniksi voitettu, kunnes hän on taas jahdissa, ja joutuu taas Felixin ovelaan ansaan, ja sitten muutaman sekunnin päästä sama ajojahti jatkuu... Tällainen kyllästyttää pitemmän päälle. Takaa-ajot ovat jännittäviä, mutta ne pitäisi myös osata lopettaa ajoissa. Nyt on kyseessä elävä puinen sotilas joka haluaa elävän kauniin tyttönuken morsiamekseen, mutta tyttö vastustelee ja kieltäytyy naimasta sotilasta. Kun Felix on nyt viikkotolkulla pelastellut tai yrittänyt pelastaa tyttöä saamatta mitään lopullista aikaiseksi, rupeaa tässä toivomaan että se sotilas oikeasti saisi tytön vaimokseen ihan vain jotta tästä väsyttävästä kissa ja hiiri -leikistä päästäisiin.
19.4.2019
Kissalan pojat olivat poissa aikavälillä 14.7. - 1.9.1940. Samoin piti Mikki Hiiri paussia sunnuntaiseikkailujensa kanssa heinä-elokuussa, jättäen Hesarin lauantainumerot ilman sarjakuvaa kahdeksi kuukaudeksi. Yksinäinen ratsastaja -sunnuntaisarjat taas palasivat 21. heinäkuuta, ja piirtäjä on edelleen Charles Flanders vaikka Hesari yrittää väittää Fran Strikeriä piirtäjäksi. Striker vain kirjoitti YR-tarinoita, ei hän piirtänyt mitään. Felixin puuduttavasti itseään toistavat satumaaseikkailut jatkuvat aina vaan. Nyt vastuksena on jättiläinen, joka on kaapannut Felixin löytämän Lotti-tytön josta hän haluaa puolison. Veikkaan, että tämä pitää Felixin kiireisenä ainakin seuraavan vuoden alkuun, hohhoijaa ja huokaus.
Itsenäisyyspäivänä 1940 lasten ja nuorten osastolla aloitti Olavi Vikaisen kaksirivinen strippisarja Possu. Tekstit kuvien alla, että juuri ja juuri sitä viitsii sarjakuvaksi sanoa.
Lokakuun loppupuolella kääntäjä rupesi tekstaamaan kaikkien sarjakuvien puhekupliin tekstit käsin, kun ne aiemmin oli ladottu. Tulos näyttää kauhealta isoine, hoippuvine, joskin selkeine pölkkykirjaimineen. Vaan harjoitushan se mestarin tekee, eli katsotaan rupeaako jälki näyttämään siedettävältä jossain vaiheessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti