MikroBITTI-lehdet 1992

1/92. MikroBITTI palasi sitten vanhaan aanelosta pienempään kokoon.

Ari Paananen lähti Englantiin, ja tutkailee tammikuun raportissaan lähinnä tietokonelehtien runsasta tarjontaa ja huomioi brittien tavan ujuttaa lehteen kuin lehteen - myös muihin kuin tietsikkalehtiin - erilaisia kylkiäisiä levykkeistä ja CD:istä työkalusetteihin. Aki Korhonen taas tarinoi edelleen Jenkkilästä.

Keskiaukeaman Wing Commander: Vengeance of the Kilrathi -juliste on taas suttuinen osasuurennos jostain tietokoneen ruudulta otetusta piirroksesta. Oliko Bitillä välillä vaikeuksia julisteiden hankkimisessa?

Wallu keskittyi kilpailujen tuloksiin. Lost Spaceship -kilpa sai voittajansa ja jouluisia tietokonepiirroksia käytettiin myös aukeaman koristeluun.

Baron Knightlorea tuurasi Pelikopteri-vinkkipalstalla Berzerker. Suurisuisesti uhoava olio uhkaa lähettää pseudostellaarisen ohjuksen tuhoamaan kaiken elämän maapallolta ellei saa seuraavassa kuussa tarpeeksi hyviä pelivinkkejä (ja jotka alkavat sanoilla "Armoa, mahtava Berzerker!").

* * *

2/92. Hologrammit olivat kuukauden sana. Aki Korhonen kävi USA:n CyberArts '91 -messuilla, missä homman nimi oli keinotodellisuus. Messuraportin jälkeen hän haastatteli vielä kolmen sivun ajan Rick Dyeria, joka oli luonut maailman ensimmäisen hologame-teknologiaan perustuvan kolikkopelin, Hologram Time Travelerin. Dyer oli 80-luvulla mukana kehittämässä mm. laservideoon perustuneen kolikkopelin Dragon's Lair - jonka kakkososasta Pasi Andrejeff muuten kirjoittaa vielä toisaalla kahden sivun verran.

Japanilassa jatkaa Hannulan jälkeen Toni Hakala. Yksi ulos, toinen sisään. Mukavaa kun vapaaehtoisia aina löytyy.

Bitti aloitti puolen sivun kokoisen BITTIgalleria-palstan lukijoiden tietokonegrafiikkatöille. Kolme kuvaa mahtui esiteltäviksi.

Baron Knightlore palasi ilman kummempia selittelyjä Pelikopteria hoitamaan.

Wallun innostus tietokonepiirräntään ei ollut Bitille pelkästään hyväksi. Baron Knightloren Aldus FreeHandilla luotu uusi ulkoinen olemus on kököhkö, ja Peliluolan logon ja aukeamakehyksen uudet designit näyttävät lapsen töherryksiltä verrattuna luolan vanhoihin ulkoasuihin, joissa oli pieteetillä piirusteltua sivellintaidetta. Peliluolan logoon on jäänyt vielä valkoistakin, unohdettu mustata kaikki kirjainaukot. Mikrokivikausi on sentään taas kokonaan käsin piirretty.

* * *

3/92. Tony Ihander ei jaksanut montaa kuukautta toimia peliuutisoijana ja -arvostelijana. Nyt uudeksi pelitoimittajaksi Niko Nirvin rinnalle oli virallisesti nimitetty Jarmo Österman. Östermanin aiemmat meriitithän olivat kolme raporttia Las Vegasin CES-viihde-elektroniikkamessuilta.

MikroBITTI syöksähti ajassa taaksepäin vuoteen 1984. Kasvi kirjoitti artikkelin elokuvien tietokoneista ja tietokoneiden rooleista elokuvissa, aivan kuten Gernot Schärmelin saksasta käännetty artikkeli numerossa 2/84. Mukana olivat taas Avaruusseikkailu 2001 ja HAL, sekä War Games - Sotaleikit ja WOPR. Österman taas kirjoitti raporttia viidestä pääkaupunkiseudun mikrokaupasta melkein kuten Merja Issakainen samaisessa Bitin numerossa.

Baron Knightlore lohduttelee Pelikopterissa: "Berserkerin uhoamisesta on turha välittää, hän vain tuuraa minua silloin tällöin, kun itse olen estynyt. Tämä rauhoittanee heitä, jotka esittivät huolestumisensa kirjeitse". Pikemminkin sai heidät nolostumaan, veikkaisin. Oliko tuo nyt kiltisti tehty lukijoille?

Pelit-vuosikirja loppui ja nimike muuttui lehtimuotoiseksi. Pelit-lehden numeroa 1/92 mainostetaan.

* * *

4/92. "Maailma muuttuu ja ikuisina pidetyt arvotkin järkkyvät. Commodoren pitkäaikaisen maahantuojan PCI Datan poistuminen kuvioista toissavuonna alkoi nakertaa Commodore-kuvioita tavalla, joka on johtanut lopulta myös C=lehden lopettamiseen. C=lehti perustettiin vuonna 1987 jakamaan Commodoren omistajille sellaista tietoutta, jota MikroBITIN sivuille ei mahtunut. C=lehdestä muodostui elinaikanaan monelle Kuusnelosen ja Amigan käyttäjälle keskeinen tietolähde, jonka jättämää aukkoa on vaikea paikata".

    Eli näin Bitin pääkirjoituksessa jätettiin hyvästit C=lehdelle. Lehden toimitus siirtyi MikroBITTIIN jakamaan Amiga-asiaa niille, jotka tekivät Amigalla muutakin kuin pelasivat.

Myös Niko Nirvi poistui, Bitistä nimittäin. Tosin hän vain siirtyi Pelit-lehteen.

Niko Palosuo oli keksinyt omaperäisen idean: hän kävi Sri Lankassa ja kertoi aukeaman verran siitä millaista tietokoneharrastus on sielläpäin. Löytyi jopa ainoa sikäläinen MikroBITIN tilaaja: 11-vuotias Jan Johansson, joka ajeli Colombosta ostamallaan ARC 386/25:llä.

Jarmo Österman taas kävi Ruotsissa ("Mitä sanoi ruotsalainen nähdessään pajatson? No tietenkin jasså, jasså!") ja tutkaili onko taloudellisesti kannattavampaa ostaa tietokone sieltä.

Keskiaukeaman juliste oli vaihteeksi muuta kuin tietokonekuva. Toimituksen suosikki Elvira oli pääosassa pelissä Elvira II - The Jaws of Cerberus. Komean julisteen sen kannesta sai.

Peliuutispalstalla mielenkiintoinen pikkujuttu: "Tunnetuin suomalainen peliohjelmoija Stavros Fasoulas on julkituonut mietteitään lehdessä The One for Amiga Games. Miehen mukaan pelit kehittävät monipuolisesti käyttäjäänsä reaktiokykyyn ja koordinaatioon tähtäävissä sekä strategisissa ja taiteellisissa taidoissa. Ohjelmoija on hänen mukaansa jumalainen olento, joka puhaltaa hengen tietokoneeseen. Hänellä on vastuu jättää arkipäivän väkivalta näytön ulkopuolelle. Jäämme odottamaan Stavrosin seuraavaa hengentuotetta".

Wallu teki meta-Mikrokivikauden ujuttamalla mukaan Punaniska-sarjakuvansa, jota hän oli piirtänyt Hesariin kaksi vuotta ja oli piirtävä vielä vuoden.

Muutaman kuukauden rauhaisan elon jälkeen taas kunnon palautetta Bittipostissa. Drewan Störe aloittaa kertomalla lyhyesti ostaneensa 486:n ja antaneensa Amigalle kenkää. Hän vielä peräänkuuluttaa Bittiin valituspalstaa, jossa esiteltäisiin mikroiluun liittyviä varjopuolia ja epäkohtia, ja johon lukijat saisivat kirjoittaa heitä ärsyttävistä asioista ja ottaa kantaa muiden mielipiteisiin. Toimitus taas vastaa lukijoiden tyhmiin kirjeisiin entistäkin näsäviisaammin, koppavammin ja ivallisemmin.

Kuukauden kilpailun aiheena oli anagrammit. 14:sta Bitin toimittajan / avustajan nimestä oli väännetty anagrammi, ja ne piti tulkita. Minusta tuli anagrammihullu tämän kilpailun myötä. Keräsin listan kaikista, jotka olivat joskus kirjoittaneet Bittiin, ja tein kaikkien nimistä mahdollisimman huvittavat anagrammit. Siinä meni niin maan perusteellisesti aikaa silkkaan turhuuteen, mutta hauskaa oli. Anagrammit ovat muuten vieläkin tallella yhdessä vihossa.

* * *

5/92. 90-luvun alun suuria hittipelejä olivat Leisuresuit Larry -pelit. Nämä poikivat myös oheistuotteita. Laffer Utilities oli Sierra On-Linen julkaisema hauska apuohjelmapaketti, jonka tarkoitus oli heikentää tehokkuutta ja lisätä joutoaikaa työpaikoilla. Niko Palosuo testasi ja kehui. Oudosti kuvasta, jossa Larry istuu vessassa ja lueskelee seinätöherryksiä, puuttuu "Ken sent me" -teksti, hehehe.

* * *

6-7/92. MikroBITISSÄ ensimmäistä kertaa yli sata sivua. Matti Saarnela kirjoittaa aiheesta, miten voi tietokoneen käydä kun ukkonen iskee ja kuinka kalliiksi se tulee. Samaa aihetta jatkaa vielä Mikrokivikausi. Mielestäni aika kaksimielisesti. "Kumikauppaan henkilökohtaisia eristeitä hankkimaan".

Lehden keskellä 16-sivuinen PC-extra.

Kari Hintikka kirjoittaa virtuaalitodellisuudesta Lontoon pelihalleissa. Maininnan saavat robottisimulaattori ExoRex (entinen Heavy Metal), hävittäjäsimulaattorit R360 ja VTOL, avaruustaistelupeli Battle Sphere, romurallisimulaatio Total Destruction, surrealistinen Dactyl Nightmare, sekä työn alla ollut Dungeons & Dragons -tyyppinen roolipeli CyberQuest.

Pekka Mannerkorpi kirjoittaa Windowsille - "tällä hetkellä maailman myydyin ohjelma" - tarjolla olevista peleistä. Super Tetris, samantyyppinen palikkapeli Kloz, putkistonkokoamispeli Pipe Dream, maailmanvalloituspeli Risk, Fuji Golf ja laskettelupeli SkiFree ovat muutamia mainittuja pelejä.

Jarmo Österman kävi taas ECTS-messuilla ja raportoi pelikuulumisia asianmukaisella peliuutuuspalstalla. Peliluola-parka kärsi jostain oudosta bugista, designista on jäljellä vain joitakin pääkalloja ja luita. Kivimuuri on kadonnut, samoin logo.

Bittipostissa riehutaan taas, tällä kertaa naisvoimin. Huhtikuun numerossa toimitus vastasi erään tytön, joka oli vaatinut Bitin ottavan vastaisuudessa paremmin huomioon myös mikroilevat tytöt, kirjeeseen: "Tytöt ovat mukavia kapistuksia ja hauskaa, että joitain heistä kiinnostaa mikroilu. Me toimituksessamme otamme aina tytöt huomioon. Availemme ovia ja sen sellaista. Kaikki tyttömikroilijat huomio, lähettäkää kirje toimitukseen ja mielellään myös kuvanne puhelinnumeron kera. Olemme muuten lähettäneet kirjeen Nintendolle, että he vaihtaisivat GameBoy-konsolinsa nimeksi Game Person".

    "Rocky Horror Picture Show" jyrähti tähän: "CowaBITTI! Syvä kannanottoni 4/92 Bitissä olleen Tyttö-79 -kirjeen vastaukseen. Tytöt eivät ole mukavia kapistuksia! Minä en ainakaan ole kapistus enkä tule koskaan olemaankaan. Toinen lainaus: "availemme ovia.." Osaan avata oven itsekin, enkä tarvitse erikoiskohtelua poikiin verrattuna. Ja miksi ihmeessä pitäisi lähettää kuva puhelinnumeron kanssa, kun ei ole mitään järkevää syytä? Entä miltä joku GamePerson kuulostaa? Jos joku idiootti on mennyt ristimään konsolin GameBoyksi, niin miksi sitä enää pitäisi muuttaa?".

    Heti tämän kirjeen alla oli vielä nimimerkin "GameGirl-7?" kirje, jossa vaadittiin enemmän arvostusta tietokoneita käyttäville tytöille.

    Jarmo Österman, joka ensimmäistä kertaa signeerasi vastauksensa tunnistettavasti "JarmoÖ", vastasi: "Täytyy tunnustaa heti kärkeen, että muu toimitus sanoutui jyrkästi irti mielipiteestäni huhtikuun Bitissä. Myönnän ja tunnustan sovinistisuuteni ja sen, etten koskaan availe ovia tytöille". Sitten hän pyysi kohteliaasti muitakin tyttöjä tarttumaan kynänvarteen ja kertomaan, mitä he haluaisivat Bitistä lukea.

Anagrammiaiheisen kuukauden kilpailun tuloksena lehden loppu oli täynnä Kata Kärkkäisestä - hän oli se arvuuteltu julkkis jonka nimi piti muodostaa Bitin toimittajien ja avustajien nimistä - väännettyjä anagrammeja. Eräs kilpailija lähetti jopa maalaamansa kivitaulun (?) johon oli ikuistettu 17 Kärkkäis-anagrammia selityksineen. Voittanut ehdotus oli Akne Räkätankki.

* * *

Pelit 3/92. Minulla on neljä varhaista Pelit-lehden numeroa. Olin lehdestä sen verran kiinnostunut, että ostin muutaman irtonumeron omilla rahoillani. 1993 oli kuitenkin minulle raskas vuosi abijuttuineen ja yo-kirjoituksineen sekä kesätöineen, elo-syyskuun vaihteessa lähdin vuodeksi opiskelemaan Porvooseen, ja MikroBITIN tilauksen halusin lopettaa, koska lehti ei antanut minulle enää mitään... Niinpä ei jaksanut Pelit-lehtikään kiinnostaa sen pitempään.

Numerossa 3/92 kerrotaan Ultima-pelien historia ja arvostellaan Ultima VII - The Black Gate. Nirvin ihastus riitti 90 prosentin yleisarvosanaan, mutta Ossi Mäntylahti oli toista mieltä ja antoi vain 80.

Lisäksi kerrotaan Electronic Arts -pelitalosta... EA oli käsitelty jo kevään 1989 pelikirjassa, mutta eihän toisto pahaa tee ainakaan niille, jotka eivät tuota omistaneet.

Pelihenki-palstalla Wexteen, velho (Kasvi, epäilemättä) pakinoi vanhempien ja sukulaisten kielteisestä suhtautumisesta lasten pelaamishulluuteen. Samalle aukeamalle on oudosti liitetty Gary Larsonin The Far Side- pilakuvien esittely. Eihän niillä ole mitään tekemistä pakinan aiheen kanssa. Larson oli minulle jo tuttu Ilta-Sanomista, luin Harhamaa aina, ja myöhemmin ostin pari Semicin albumiakin.

Syksyn 1991 tietokonepelien vuosikirjassa julkistettu peliohjelmointikilpailu ratkesi Tetris-tyylisen Blocks Fun -pelin eduksi. Anjalankoskelaisen Rauli Prihan taisi olla helppo hymyillä.

* * *

8/92. Lentosimulaattoripelien vastapainoksi Niko Palosuo pääsi testaamaan Finnairin lentosimulaattoria. Japanilassa Toni Hakala tutustui japanilaisten vapaa-ajanviettoon, eli mangaan ja Pachinko-peliin. Ultima VII -peliin tarjottiin ratkaisuohjeet, mutta salakielellä. Mukana oli erillinen laatikko, jossa salakielen koodiavain.

* * *

Pelit 4/92. Tässähän se on - se Stavros Fasoulaksen Amiga-peli, josta oli puhetta jo 1987 Quedexin arvostelun yhteydessä. Galactic oli siis pelin nimi. Tätä kirjoitettaessa sitä ei vain oltu vielä julkaistu. Fasoulasin Wikipedia-sivulta selviää, että se julkaistiin vain brittiläisen The One -tietokonelehden kansilevykkeellä jouluna 1993.

* * *

9/92. Lukijoiden tietokonetöitä esittelevässä Bittigalleriassa tällä kertaa kaksikin kiinnostavaa taideteosta. Toivottavasti Antti Nissisen ja Reijo Karppisen helvetinkoira ei ollut kopiotaidetta - sitä Bittigalleriassa oli nimittäin ollut. Sarjakuva-albumeistaan (Meti, Kuningas Toffee, Pullapoika...) ja Pää Kii -yhtyeen levynkansista tunnettu Aapo Rapi tykkäsi nuoruudessaan kovasta menosta, päätellen tästä ja yhdestä Bitissä myöhemmin julkaistusta työstä.

Salakielikoodattu Ultima VII:n ratkaisuohje jatkuu kakkososalla, ja Pelikopterissa annetaan vinkkiä, miten pelin saa pelatuksi läpi alle 10 minuutissa! Peliluolan logossa on lopultakin saatu P:n, e:n, o:n ja a:n aukot väritettyä mustalla. Mikrokivikaudessa alkaa "neidonryöstötrilogian ihka ensimmäinen osa". Helka haluaa yllättäen kokeilla Hannun lentosimulaattoria ja kohtaa kivikauden version virtuaalitodellisuudesta, kun lentolisko kaappaa hänet mukaansa kesken pelisession.

* * *

10/92. Uusi taittaja-piirtäjä Risto Kurkinen!

Kahdeksansivuinen konsoliliite keskellä. Österman kirjoittaa kuluttajansuojasta postimyynnistä tilatessa ja kertoo kahdesta ikävästä tapauksesta sekä kuluttajan että myyjän versiot, jotka tietenkin poikkeavat hyvin paljon toisistaan.

Peliuutispalstalla Österman kertoo kuulumisia Lontoon ECTS-messuista. Hän uutisoi mm. aiemmin useasti mainitun englantilaisen Zero-lehden lakkauttamisesta. ""Zero bites the dust", revitti messulehti. Edes kolmiulotteisuus ja vihreä bonuslima eivät pelastaneet lehteä. Kustantaja Dennis Publishingin Teresa Maughan vannoo kuitenkin, että jouluun mennessä tapahtuu vielä kummia. Lopettamishetkellä nollalehdellä oli vajaat 50 000 tilaajaa, muttei juuri mainostajia. Englannin suurimmilla konsolilehdillä on neljännesmiljoonan levikki ja kukoistavilla markkinoilla on jo täysi tusina konsolilehtiä". Viimeinen numero on ilmeisesti tämä 35, syyskuun 1992 numero. Kansi mainitsee bonusliman. Minullahan on Zeron numero 32.

Mikrokivikaudessa onnellisen Hannun ilme muuttuu, kun hän tajuaa lentoliskon kaapanneen Helkan lisäksi myös rakkaan joystickin. Hannu menee neuvottomaksi, mutta Juntti on heti innokas lähtemään perään.

Drewan Störe muistaa taas Bittiä kirjeellä. Hän toistaa vanhat virtensä nykypelien älyttömistä laitevaatimuksista ja megalomaanisista mittasuhteista, ja jatkaa valituspalstan penäämistä. Lisäksi hän lähetti omatekemänsä seikkailupelin, Pervo Questin. Bittipostissa on pelistä yksi näyteruutu, jossa on pelkkää tekstiä, teksti-ikkunoita, harmaata väriä ja painikkeita, sekä pelin nimen mukaista tekstiä.

Nimimerkki "Tytöt OVAT kivoja kapistuksia" kirjoittaa: "Nimimerkille Rocky Horror Picture Show. Etköhän ottanut liian tosissasi Östermanin vastausta? Jos et ymmärrä hyviä herjoja, älä vaivaa meitä huumorintajuisia Bitin lukijoita Bittipostillasi. Gamegirl-7? otti asian enemmän huumorilla. Ja Österman, älä pyytele anteeksi! Jos ei pientä herjaa voi heittää kenenkään loukkaantumatta, on se "sopivan humoristinen ote" katoamassa Bitistä". Samaa minäkin ihan oikeasti pelkäsin vuonna 1992.

    Österman vastasi: "Hyvä on - en pyydä enää koskaan anteeksi - ainakaan tytöiltä!"

* * *

11/92. Kari Hintikka kirjoittaa tietokoneilla tehdyistä elokuvien erikoistehosteista. Hän mainitsee elokuvat Tron (1982), The Last Starfighter (1984), telkkarin Max Headroom -ohjelman josta muistan nähneeni vilauksen - ellei se sitten ollut vain musiikkivideo - Willow (1988), Abyss (1989), Terminator 2 (1992) ja The Lawnmower Man eli Ruohonleikkaaja (1992). Näin Ruohonleikkaajan aikoinaan isolta kankaalta, mutta minun oli vaikea viihtyä moisen ilottoman leffan parissa. Eihän se saanut hyviä arvostelujakaan.

Toptronicsin Petri Lehmuskoski, joka oli väsymättömästi ristiretkellä ohjelmia kopioivia piraatteja vastaan, esiteltiin yhdellä aukeamalla. Hän sanoi että Commodore 64 on kuolemassa, ja siltähän se minustakin tuntui. Taisi 1992 kesänumerossa olla viimeinen Jukka Marinin Commodore-sisäpiiripalsta, vaikka Marin ei siinä hyvästejä jättänytkään.

Lehdessä on peräti 18-sivuinen PC-extra.

Megatech Softwaren PC:lle tekemän Cobra Mission -pelin arvostelussa muistan törmänneeni ensimmäistä kertaa sanaan manga. Ilmeisesti en lukenut Toni Hakalan elokuista Japanila-raporttia. Piirrostyyli oli minulle tuttu telkkarin piirrossarjoista, Peukaloisen retkistä Tri Tattiseen (1986) ja Tao Taoon, mutta Cobra Mission oli K18-kamaa.

Mikrokivikaudessa Helka ja joystick löydetään. Juntti pelastaa Helkan, mutta Hannu jää taistelemaan rakkaasta tikustaan lentoliskon kanssa. Liskolla on tikun johto nokassaan, ja Hannu yrittää tappaa otuksen paukuttelemalla tulitusnappia.

* * *

12/92. Toimituskunta esittäytyi kuvien kera. "Tältä me näytämme!" Juu, uskotaanhan me.

Elokuvien esittely jatkuu Robert Redfordin, Sidney Poitierin ja Dan Aykroydin tähdittämällä hakkerijännäri Sneakersilla. Peliosastolla kymmenen avustajien kirjoittamaa hauskaa ja rasittavaa kirjettä joulupukille - ei ihme, että pukki valitti ja lähetti kylmästi kirjeet takaisin Bitin toimitukseen. Hannu taas sai ilotikun avulla liskon nujerretuksi, vaan Helkapa jäi Juntin, suuren pelastajansa ja sankarinsa, kyytiin. "Sain tikkuni, mutta menetin Helkan... saldo on siis positiivinen", toteaa Hannu vaikka vähän kyynelehtiikin.

Bittipostissa "ATK-ammattilainen c.92" kysyy "Minne entinen innostus ja mikroilun "fiilis" on kadonnut lehdestä. Ovatko toimittajat kasvaneet niin aikuisiksi, että mikroilu on enää välttämätön paha. Tunnutte vierastavan lukijoitanne, kirjeiden kirjoittajillekin vain tuhahtelette. Onko teillä varaa tähän myös näin laman aikana? Vaikka omaattekin monopolin suomalaisena kotimikrolehtenä, voi tyytyväinen asiakas kääntyä ulkomaisen lehden lukijaksi".

    Kasvaneet aikuisiksi vai lapsellistuneet? Marraskuun numerossa "Jurgen Sternreise" valitti: "BITILTÄ alkaa olla ilmeisesti aiheet lopussa. Vanhat lehdet vaikuttivat vielä listauksineen tietokonelehdiltä. Ovatko nykyiset nk. tietokoneen käyttäjät laiskistuneet niin, että odotellaan vain valmista? Pelejä ei tule jos ei niitä kukaan ohjelmoi. Puku tekee miehen ja softa tietokoneen.

    Kunpa voisitte vähentää huumoria, esimerkiksi Pelikopterin vinkkien lopussa. Ilman rutkutuksia vinkkejä mahtuisi enemmän, eikä sama tyyppi saisi lähettää useampia vinkkejä. Vähentäkää mikroihin kuulumattomia laitteita. Vaikka konsolit ovatkin prosessoripohjaisia, ovathan uusimmat pesukoneetkin!

    Missä muuten on Kim Leidenius? Vanhalle BITILLE (ennen vuotta -89) annan kymmenen plussan ja uudelle seitsemän miinuksen. Eihän tämä lehti taida enää lapsellistuttuaan aikuistua..."

    Toimitus vastasi: "Kim Leidenius on Ypäjällä vanhojen mikrotoimittajien lepokodissa hiihtelemässä tohveleineen vaitonaisena käytävillä. Vihjaamme, että kannattaa tutkia Tietokone-lehden toimituksen miehitystä. Leidenius aikuistui liikaa ja hänet oli pakko siirtää toiseen lehteen".

* * *