lauantai 25. toukokuuta 2024

25.11.2018 - Lisäilen kirjoja Bookogsiin, osa 2

Selailen Bookogsissa englanninkielisiä kirjoja ja lehtiä mitä sinne on lisätty. Pari Reader's Digestia ja joitakin National Geographiceja näkyy olevan. Perhepäivähoitajillani Saga ja Kaj Hindrénillä oli jättikokoelma Valittuja Paloja vuosikymmenien ajalta Inkoon-mökissään, josta myöhemmin tuli heidän vakituinen asuinpaikkansa. Myös National Geographiceja oli runsaasti. Minä selailin 80-luvulla niitä vähän, ja täytyy sanoa etten ymmärrä niitä pornolehti-irvailuja mitä olen National Geographicista lukenut. Ei minun silmiini sattunut kuvia alkuasukkaista tissit paljaina.


Kaj tilasi myös Newsweekiä ja Timea, niitä oli joskus kiva lukea sitten hiukan vanhempana 90-luvulla, kun englanti alkoi olla hienosti hallussa. Sitten oli tietysti ne ruotsalaiset viikkolehdet joita Hindrénit myös tilasivat, Året Runt, Allers ja Hemmets veckotidning. No, viimeksimainittu oli tylsä lehti, kun siinä ei ollut sarjakuvaa. Mutta ÅR ja Allers tarjosivat Kronblomia, Lars Mortimerin smurffeja kopioinutta Gnuttarna-sarjaa, Mikki Hiirtä, Matti Mainiota ja Jussi Juoniota (Stor-Klas och Lill-Klas), Aku Ankkaa ja joitakin oudompia ruotsalaisia huumorisarjoja.





Sitten oli Allersissa vielä Charlie Boodin kuvasarjoja eläimistä. Minulla on joskus 80-luvulla lahjaksi saatu ruotsinkielinen albumillinen Charlie Boodia: Naturens under - Djurens värld i bild, numero 20. Kannessa on kalliotöyhtöpingviinejä. Niitattu vihko, julkaisuvuotta ei löydy. Julkaisijana on Bokförlaget Semic. En pidä Boodin luontovalistussarjaa sarjakuvana, joten en ole laittanut sitä alpparia Sarjakuvakokoelmani-sivulle. 90-luvulla tongin Kauniaisissa ahkerasti paperinkeräyslaatikoita ja ilahduin aina kun löysin Allerseja. Poimin kaikki Charlie Bood -sivut talteen, ja ne ovat vieläkin yhdessä kansiossa, järjestettyinä aakkosjärjestykseen käsiteltävän eläinlajin mukaan. Jossain vaiheessa Boodin julkaisu Allersissa lopetettiin, se oli minulle pettymys.



Bookogs on sivustona pettymys siinä mielessä, että siellä ei voi katsoa muutoshistorioita. Ei näe, kuka on lisännyt kirjan tai lehden tietokantaan ja ketkä ovat tehneet muutoksia ja täydennyksiä tietoihin. Ei pysty edes katsomaan ketkä kaikki omistavat tai ovat lukeneet ko. kirjan tai lehden. Kaipaisin myös Discogsissa olevaa Edit Release -> Save As Draft -toimintoa, silloin kun haluan lisätä eri painoksen kirjasta josta on jo toinen pääosin samat tiedot sisältävä painos tietokannassa. Ei tarvitsisi naputella kaikkia tietoja uudestaan.


Bookogsissa ei myöskään ole omaa Inboxia, joten muille käyttäjille ei ilmeisesti voi lähettää viestejä. Sivun oikeassa alakulmassa on sentään Intercomissa pyörivä keskustelualusta jonka kautta saa kontaktia johonkuhun jos aloittaa keskustelun. Discogsissa saan Inboxiin viestin kun minun lisäämäni / omistamani levyn tietoja muutetaan. Bookogsissa saan sähköpostiini ilmoituksen kun joku muuttaa tai täydentää lisäämäni kirjan tietoja, mikä ei tunnu yhtä mukavalta. Eli ei kovin käyttäjäläheinen saitti tämä Bookogs. Ja onhan se vielä aivan naurettavan suppea sivusto, enkä povaa sille ruusuista tulevaisuutta ellei sinne tule runsaasti lisää käyttäjiä.


Jatkaen juttua ala- ja yläasteella lukemistani kirjoista joiden nimiä ja kirjoittajia en muista, yksi ruotsinkielinen kirja kertoi pikkupojasta, joka oli kasvanut mielisairaan äidin kanssa äärimmäisen köyhissä oloissa. Uskovainen, kaikkeen outoon epäluuloisesti suhtautuva äiti oli pitänyt poikaansa aliravittuna. Sitten poika pääsi uuteen, parempaan kotiin jossa hänestä pidettiin huolta. Valitettavasti, koska poika oli pahasti aliravittu, hän oksenteli syömänsä ruoan ulos kun elimistö ei ollut oppinut pitämään isoa määrää ruokaa sisällä. Poika alkoi osoittaa hyviä piirtäjänlahjoja ja tutustui tummaihoiseen poikaan. Jossain vaiheessa poika tapasi taas äitinsä, jolle hän näytti hienoja piirroksiaan. Äiti ei kiinnittänyt niihin mitään huomiota. Sen sijaan hän kauhistui kun poika kertoi tutustuneensa mustaan poikaan, ja alkoi huutaa: "Sinä olet joutunut paholaisen myrkyttämäksi!". Pieksiköhän äiti poikansa sen jälkeen?


Toisessa kirjassa seurattiin joukkoa teinipoikia. Muistan vain pari yksityiskohtaa: M.A. Numminen laulamassa Helga-neitiä jossain baarissa, ja yksi poika ottamassa ilmeisesti elämänsä ensimmäiset kännit, haukkumassa kaveriaan kirjatoukaksi ja antamassa tälle turpiin.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Artikkeleita ja vitsejä Paavo Lipposesta, Jaakko Laaksosta ynnä muusta

Omia arkistoja on kiva selata: tänään Hesarissa kerrottiin Jaakko Laaksosta, vasemmistoliiton kansanedustajasta ja puolustusvaliokunnan jäse...