24.10.2018
Matti-enoni soitti maanantaina ja kutsui minut torstaina kirjamessuille. Hieno idea! Juuri äsken hän laittoi vielä tekstarin, jossa kertoi hakevansa minut huomenna kotoa puoli neljältä. Toivottavasti ehdin kotiin siihen mennessä, voi mennä tiukille.
25.10.2018
Matti myöhästyi sovitusta ajasta puoli tuntia, koska juuttui ruuhkaan jonnekin, mutta tulihan lopulta. Sainpahan hoidetuksi muutaman asian netissä ensin. Jätimme auton aika kauas Messuhallista, sinne missä Matilla on yksi oma kämppä. Katua en muista. Kävelimme sieltä Messuhalliin, mikä meni aika harhailuksi ja sekoiluksi. Matti on aika harvoin käynyt Messuhallissa, ja kun hän on siellä käynyt, hän on saapunut pohjoisesta sisäänkäynnistä, missä on autoparkki. Nyt yritimme Matin johdolla etelästä mistä minä aina sinne menen, ja hänen reittitajunsa petti pahemman kerran. Minun olisi pitänyt viedä Matti sitä minulle tuttua reittiä pitkin, niin olisimme olleet perillä nopeammin.
Minulla oli ja on vieläkin lompakossa 120 euroa omaa rahaa, mutta Matti lupasi minulle 40 euron edestä kirjajoululahjaa. Niinpä valikoin itselleni muutaman kirjan hänen kustannuksellaan. Viime vuonnahan haeskelin kirjoja Kekkosesta ja ostin lisäksi sarjakuvia ja yhden Waltarin, mutta nyt ei ollut mielessäni mitään himoittua. Kerroin kuitenkin Matille, että keräsin kirjoja Kekkosesta ja Marskista, ja Mattihan sitten näytti minulle kaikki Kekkos-kirjat jotka löysi. Vaikken olisi tarvinnut niitä enempää. No, mukaan tarttuivat viime vuonna hylkäämäni Juhani Suomen Myrrysmies (Urkin vuodet 1936-1944) ja kahden euron osastosta Seppo Keräsen Vallan leppymättömät - Urho Kekkosen ja Veikko Vennamon taistelujen vuodet. Saanpahan lisää tuntumaa Vennamoonkin, tuohon suomalaisen politiikan historian väriläiskään.
Vesa Sisätön tietokirja Tuhansien mokien maa - Tunaroinnin Suomen historia oli kiinnittänyt huomioni jo viime vuoden messuilla, mutta en silloin ostanut sitä. Nyt se päätyi mukaani. Kun osuimme Mika Waltari -seuran pienenpienen ständin kohdalle, sieltä lähinnä Matin myötävaikutuksella minulle ostettiin ruotsalaisen Bovilin eli Bo Vilsonin (1910-1949) sarjakuvaversio Sinuhe egyptiläisestä. Se julkaistiin alunperin ruotsalaisessa Året runt -viikkolehdessä 1950. Sarjis jäi valitettavasti kesken Bovilin kuoltua. Mika Waltari -seura julkaisi Sinuhe-sarjiksen ohuena pehmeäkantisena niteenä 2015. Olin Kvaakissa lukenut keskustelua tuosta sarjakuvasta, ja muistin että tekijä oli ruotsalainen ja että sarjakuva jäi kesken tekijän kuoleman takia. Ihan kelpo sarjakuva vanhahtavuudestaan huolimatta.
Olisin halunnut selata SS Libriconin ja Makedonian osastoilla sarjakuvia, mutta eipä siihen juuri ollut nyt mahdollisuutta. Pysähdyimme kuitenkin Libriconin tarjonnan kohdalle. Matti ihasteli Blueberry-integraaleja, ja vilkaisi toistakin lännensarjaa Bounceria, josta kerroin että se on melkoisen tyly, musta ja synkkä sarjakuva joka ei ole kaikkien mieleen. Kerroin vielä Petri Hiltusen Anabasis-albumeista ja siitä mihin tämä sarjakuva perustuu. Hugo Prattin Aavikon skorpionit oli tarjolla 150 euron hintaan, ja kerroin Matille miksi se on niin kallis. Itsehän maksoin siitä viime vuonna Libriconille 120 euroa.
Kävimme myös Makedonian osastolla, mutta katselimme siellä vain kirjoja. Kerroin, että jos joitain kirjoja rupeaisin vielä keräämään, niin Kirjayhtymän 80-luvulla julkaisemia scifi-romaaneja, joissa on mustapohjaiset kannet ja selkämyksissä tekstit valkoisella. Isaac Asimovia, Arthur C. Clarkea, Robert Heinleinia, Stanislaw Lemiä, Ray Bradburya ja muita. Paha vain ruveta noita keräämään, kun en tiedä mitkä niistä ovat niitä Tosi Klassikoita jotka on pakko lukea ja mitkä taas vähäpätöisempiä. Sitäpaitsi tilaa niille ei ole minun kämpässäni. Tai no, on minulla kaksi tuon sarjan teosta: Bradburyn Fahrenheit 451 ja H.G. Wellsin Aikakone / Maailmojen sota -yhteisnide. Makedonialla oli paljon näitä Kirjayhtymän scifi-kirjoja kaupan. Matti sanoi, että hänellä on yksi tuollainen romaani, jokin Asimov. Huomasimme, että yksi Risto Isomäen teoskin kuuluu samaan sarjaan. Isomäki on enolleni hyvin tuttu kirjailija. Minulla on vain Sarasvatin hiekkaa sarjakuvaversiona.
Matti halusi löytää lähinnä tiettyjä dekkareita. Hän etsi varsinkin yhtä J.K. Rowlingin salanimellä julkaisemaa Cormoran Strike -dekkaria. Niitä on kolme, ja Matilla on kaksi. Se yksi puuttunut osa löytyikin lopulta. Muutama muukin dekkari lähti mukaan, ja jokin Helsingin historiasta kertova kirja. Sotahistoriakin tuntuu olevan enolleni kiinnostava aihe, mutten muista ostiko hän mitään sitä käsitteleviä kirjoja.
Olihan Messuhallissa myös viinimessut, ja Matti halusi käydä niilläkin. Siispä yläkertaan sukkuloimaan viini-, pizza-, juusto- ja herkkuständien lomassa. Alakerrassa pysähdyimme hetkeksi syömään pizzapalat. Parmankinkulla ja jollain erikoisen nimisellä juustolla (alkaa p:llä, muttei ole parmesaania) täytetty Regina-pizza maistui nälkäiselle vatsalleni.
Silleen ne messut sujuivat. Mukava ilta. Kuin mainiona jälkiruokana DHL:n lähetti toi minulle kymmentä vaille yhdeksän vielä Ranskan Amazonista paketin, joka sisälsi yhden tilaamastani neljästä Buddy Longway -integraalista. Kun kerran Apollo Kustannus lopetti yhden integraalin jälkeen Buddyn julkaisemisen omistajansa terveydentilan takia (huonoon kuntoon menneet kädet eivät jaksaneet enää kantaa painavia sarjislaatikoita), niin minun täytyi jatkaa sarjan haalimista ranskankielellä. Integraaleja on kaikkiaan viisi joissa on kussakin neljä albumia, tilasin siis integraalit 2-5. Loput kolme saapuvat myöhemmin.
DHL:n lähetti oli ilmoitellut itsestään jo viime viikolla, ja tänään päivällä tuli vielä yksi tekstari. Olin vähän huolissani, että saapuuko hän Vaasankadulle sillä aikaa kun olen vielä messuilemassa. Olin jo töistä palattuani netissä valinnut yhden kioskin paikaksi, johon paketin saa toimittaa ellen ole kotona. Mies saapuikin niin myöhään, että olin ehtinyt kotiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti