2.12.2018
Tämä on liikaa. Flunssa iski taas torstaina, ja nyt viikonloppuna olen vain yskinyt ja räkinyt, ja yskinyt niin pahasti että on joskus tullut jopa oksennusrefleksi. Ei sentään oksennusta. Sairastelun lisäksi kulutin perjantai-illan ja koko lauantain digitoimalla kaikki 23.11.2016 ja sen jälkeen hankkimani singlet ja EP:t. Nyt tämä sunnuntai kuluu sitten tiedostojen editoimisessa. Yritän myös korvata mahdollisimman monta omaa vinyylisiirtoa parempilaatuisilla kopioilla YouTuben, Spotifyn ja omien CD-R-levyjeni avulla.
Olen jo huolissani terveydestäni.
Flunssan lisäksi perjantai oli muutenkin vähän ikävä päivä. Kyse on pikkujutuista, liian pienistä jotta niitä voisi mainita, mutta tarpeeksi monta sellaista yhden päivän aikana, ja päivä on vähän pilalla.
3.12.2018
Punk in Finland -foorumia on ja ei ole kiva lueskella. En ikimaailmassa liittyisi sinne jäseneksi, koska tuntuu, että on pakko kuunnella örinämetallia ja vähemmän pinnalla ollutta räkäpunkkia jotta sinne kelpaa jäseneksi esittämään omia mielipiteitään ja musiikkimieltymyksiään sekä kertomaan omista levyhankinnoistaan. Kuuntelen hirveän paljon eri genrejä, mutta silti tuntuu PIF:ää lukiessa, että kuuntelen väärää kamaa. Onhan siellä hirveästi ketjuja artisteista joita kuuntelen ja joista minulla olisi paljon kerrottavaakin, mutta kertoo paljon noiden keskitien bändien arvostuksesta se, että topiceissa on vain yhden tai kahden sivun verran muutaman sanan höttöviestejä jotka eivät anna mitään infoa, ja ketjut ovat olleet vuosia kuolleina. Tyhjensin jo kaiken sanottavani levyhyllyni tarinoihin (Legatio Musica -blogissa), joten siinä olkoon minun epäsuora panokseni PIF-foorumille. Olkaa hyvät.
Amazonista tilaamani klassikkokirjat noudettu postista. Olisi ne saanut hakea jo lauantaina, mutta enhän minä sairastelulta ja digitoimiselta jaksanut. Richard Adamsin Watership Down on mukavan tuhti, 617 sivua luettavaa. Colin Dannin The Farting... anteeksi, The Farthing Wood Collection I kokoaa yhteen kaksi kirjaa: The Farthing Wood: The Adventure Begins ja In the Grip of Winter. Montakos noita kirjoja on, seitsemän plus viimeisenä tehty esiosa, jos oikein ymmärsin? Mutta tässä saamassani kirjassahan näkyy olevan se 1994 kirjoitettu esiosa ja sitten 1981 julkaistu sarjan toinen osa, mikä jättää sen ensimmäisen osan vuodelta 1979 vielä kerättäväksi. Pahus, täytyy hommata tuo vielä myöhemmin. Inhoan tämmöistä kuluttajia kiusaavaa tuotesuunnittelua. Miksi jättää välistä pois se ensimmäinen ilmestynyt kirja ja hypätä viimeisenä kirjoitetusta esiosasta suoraan kakkoskirjaan? Sitä ensimmäistä kirjaa, The Animals of Farthing Wood, ei näköjään löydy myöhemmistäkään Collection-sarjan osista. Näköjään tämä on ainoa saatavilla oleva nide tuosta alkuperäisestä kirjasta. Suomenkielisestä, 1981 julkaistusta painoksesta pyydetään antikoissa 40 euroa, turhan hintava homma. Mieluummin hankin halvemmalla englanniksi, postikuluineenkin taitaa tulla edullisemmaksi ostaa Amazonista tuo.
Singledigitoimishommani alkaa lähestyä loppuaan. Sillä välin pidän taukoa Bookogsista. Aikalisä on tarpeen, sillä alkaa ärsyttää se miten huomaan koko ajan tekeväni virheitä lisätessäni kirjoja tietokantaan. Opin yhden asian, sitten huomaan että olen tehnyt koko ajan virheen toisessa asiassa, sitten opin että olen tehnyt virheen kolmannessa... Toiset ovat joutuneet urakalla täydentämään ja korjaamaan tekemiäni entryjä. Viime perjantaina opin, että Bookogsissa isot alkukirjaimet joka sanassa eivät olekaan pakollisia. Ja minä olin lisännyt sinne jo 136 kirjaa! Huokaus... tämän siitä saa, kun ei koskaan riitä mielenkiinto ja jaksaminen wiki-sivujen lukemiseen ennen kuin ryhtyy työhön.
Flunssani suhteen pahin on sentään ohi. Työpäivä sujui hyvin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti