En muista, alkoiko marraskuussa 2022 vai marraskuussa 2023 vastuullani olevassa rakennuksessa suurremontti. Kolmoskerros kunnostettiin täysin uuteen uskoon, kakkoskerrokseen taas haluttiin saada ilmastointilaitteet. Työmiehet porasivat, vasaroivat ja panivat paikkoja mullin mallin kuukausitolkulla. Kaikkein pahinta oli heti pääsiäisen jälkeen, jolloin hermoni olivat jo kireällä jatkuvan poraamisen takia. Remontti ei rajoittunut vain kakkos- ja kolmoskerrokseen, vaan töitä tehtiin myös katolla sekä pukuhuoneiden lähellä kellarissa. Juuri kun luulin, ettei enempää keksitä, alkoikin jossain uusi homma. Lattiapinnoite revittiin pois ja uusi laitettiin tilalle, seinää revittiin jonkin pikkukomeron ympäriltä pois ja sinne asennettiin jokin kone. Kakkoskerroksessa keittiötä siirrettiin muutamia metrejä, vanha keittiön paikka täytettiin isoilla metallipömpeleillä, jotka ovat välttämättömiä ilmastoinnin kannalta. Tietysti niiden ympärille rakennettiin seinä, ettei niitä jouduta katselemaan. Yksi kolmen loosin miesten vessa jouduttiin hävittämään tuon kaiken tieltä. Tila muuttui ahtaammaksi. Remontti oli vasta kesällä täysin valmis.
Minua ei huono sisäilma haitannut ollenkaan, mutta ehkä se haittasi niitä työntekijöitä, jotka siellä kakkoskerroksessa kahdeksan tuntia päivittäin istuvat.
Nyt kakkoskerroksen koko layoutia myllätään uusiksi. Osastoja, pöytiä ja hyllyköitä siirretään, keskelle halutaan vielä toinenkin käytävä vapaaseen kerroksen päästä päähän kulkemiseen, ja tuotantotyöntekijät joutuvat varmaan sen jälkeen istumaan kuin sardiinit purkissa siinä lattiatilassa, joka jää ylimääräisen keskikäytävän jälkeen jäljelle. Minun siivoustyöni taas vaikeutuu, jos en pääse niin helposti moppaamaan kaikkia paikkoja. Nyt jo tuntuu taas selvästi ahtaammalta kuin aiemmin.
Minä olen muutosvastainen luonne. Jos jokin muutos ei selvästi korjaa jotain havaitsemaani epäkohtaa, vastustan sitä. Firma on menestynyt, ja sillä on kova laajentumisen tarve. Sen jälkeen, kun 2016 aloitin siellä, jokseenkin kaikki tyhjillään olleet huoneet on otettu käyttöön ja täytetty hyllyillä, pöydillä, tuoleilla, laitteilla ja sekalaisella tavaralla. Jos siivoamaani rakennusta jollain ilveellä saataisiin kasvatettua tuplasti isommaksi, sekin lisätila saataisiin taatusti tupattua täyteen.
Muutosvastaisuutenihan kumpuaa juuri lapsuus- ja teinivuosien kokemuksista, kun vanhempani erosivat, äiti muutti uuden miehen luo, minä perässä, minua pompotettiin kahden kodin välillä, isä hankki tyttöystäviä ja muutti lopulta Laajasaloon kihlattunsa luokse, eikä lopulta ollut yhtään paikkaa, jossa olisin kunnolla viihtynyt tai jota olisin edes oikeasti kokenut kodikseni. Se oli sekavaa, stressaavaa ja ahdistavaa aikaa. Niinpä olen aikuisena tavoitellut vakautta, rauhallisuutta, asioiden muuttumattomuutta. Yksi syy, miksen ole halunnut hankkia perhettä, joskaan ei tärkein syy.
Muuttumattomuus luo turvallisuuden tunnetta. Haluan, että on edes jokin asia, johon voin luottaa, ja se jokin asia on oma kotini. Enhän minä kykene enää luottamaan myöskään keneenkään ihmiseen, kun minua on niin monta kertaa petetty ja käytetty hyväksi, niin naisten kuin miestenkin taholta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti