23.7.2022
6.8.2022
Sain Discogsissa kuuntelu-urakan valmiiksi. Seiskat ja maksit vuosilta 1979-1982, vain 12-tuumaiset vuosilta 1983-1986, julkaisumaina UK, Saksa, Hollanti ja USA. Tutut levyt jätin väliin. En yleensä kuunnellut kappaleita kokonaan, vaan ajan säästämiseksi lyhyt tai lyhyehkö näyte riitti. Vuosien 1983-1986 osalta pääasiallinen mielenkiintoni oli kaikenlaisessa tanssimusiikissa. Mielikuvani eri maiden musiikkimausta sekä musiikin muuttumisesta noiden vuosien aikana vain vahvistuivat tämän kaiken myötä.
Vuoden 1979 amerikkalaisia 12-tuumaisia oli raivostuttavan puuduttavaa kuunnella. Pelkkää bulkkidiskoa.
Siirtyessäni brittilevyistä kuuntelemaan saksalaisia levyjä sain joka kerta ällistellä musiikin tason rajua pudotusta. UK-levyjä kuunnellessa saattoi kuulla ihan mitä tahansa, kummallista ja vähemmän kummallista. Saksalaisilla oli hirvittävän huono musiikkimaku. 1982 alkoi pikkuhiljaa parantua, kun Neue Deutsche Welle rupesi nostamaan päätään. Yleisvaikutelmaa seiskoista en muista, mutta 12-tuumaisten kohdalla 1983 tarjosi runsaasti sakeaa syntetisaattorien vonguttelua. 1984 oli maksilevyissä ihan hyvää tarjontaa Saksasta, mutta 1985 järkytti: lähes pelkkää italodiskoa, NDW-levyjen loistaessa poissaolollaan.
Hollantilaiset tarjosivat myös paljon paskaa musiikkia, mutta heillä oli enemmän kosketusta muuhun maailmaan, ja seasta löytyi laatukamaakin. Amerikkalaiset tosiaan ovat tehneet aina kaavamaista musiikkia. Kaikki diskolevyt kuulostavat samalta, funk-levyt samalta, räppilevyt samalta, rock-levyt samalta...
1983 tanssimusiikki alkoi yleisesti ottaen olla elektronisempaa ja siten mielenkiintoisempaa. Vuoden 1982 diskosoundi olikin aika eltaantunutta. Vuoden 1983 Hollanti-makseista löytyi joitakin tymäköitä diskolevyjä, joiden kuunteleminen oli nautittavaa.
Eniten nautin amerikkalaisten elektro-levyjen kuuntelusta, paitsi niistä, joissa räppäiltiin. Onneksi rap-levyt tunnistaa Discogsissa hip hop -genrenimikkeestä, joten niitä pystyy välttämään halutessaan.
Vuoden 1985 diskomusiikin kuunteleminen oli vielä viihdyttävää. Vuosikymmenen puolenvälin brittidiskossa huomasin jotain sellaista lämpöä ja sympaattisuutta mikä yleensä puuttui jenkkiläisestä tanssikamasta, mutta 1986 diskolevyt lähinnä tympivät. Olen aiemmin kirjoittanut, että jo vuoden 1986 lopulla, 12-vuotiaana, totesin itsekseni, että nyt ei ollut niin hyvä musiikkivuosi kuin edellisvuosi eli 1985, mutta hyvää tavaraa tuli edelleen. Vuosien vieriessä pettymykseni päivän hittimusiikkia kohtaan vain kasvoi, ja kuuntelin mieluummin vanhempaa kamaa. Eli se, että nykyisin lähinnä halveksin vuoden 1985 jälkeen tehtyä musiikkia ja kuuntelen hyvin niukasti vuoden 1989 jälkeen tehtyä musiikkia ei ole vanhempana syntynyt asenne, vaan huomasin jo teininä, että musiikista katosi jotain. 1992 pidin mm. The Farmin Rising Sunista ja ZZ Topin Viva Las Vegas -coverista, 1993 minua innostivat vielä Earth Wind & Firen comeback-hitti Sunday Morning sekä Billy Joelin River of Dreams ja All About Soul, mutta 1994 olin täysin hylännyt päivän musiikin ja elin sataprosenttisesti menneisyydessä.
Déjà vu -fiiliksen aiheuttaneita biisejä löytyi vielä melkoinen liuta:
Sheryl Lee Ralph: In the Evening (1984)
Hardrock Soul Movement: Do It Any Way You Wanna (Jam, Jam, Jam) (1985)
Via Afrika: Via Afrika (US Remix) (1984)
Sly & Robbie: Don't Stop the Music (vanha Yarbrough & Peoples -hitti. Sly ja Robbie versioivat sitä varsin sekavalla julkaisuhistorialla: esittäjänimellä Bits & Pieces tehty alkuperäinen versio vuonna 1981, promosingle tuli 1985, 1987 uusi versio julkaistiin Boops (Here We Go) -singlen b-puolella)
Freddie Jackson: He'll Never Love You (Like I Do) (1985)
Prediction: After the Dance Is Through (1985)
Lisa Lisa and Cult Jam with Full Force: Can You Feel the Beat (1985)
Lisa Lisa and Cult Jam with Full Force: I Wonder If I Take You Home (1984)
Kurtis Blow: If I Ruled the World (1985)
Kurtis Blow: AJ Is Cool (1985)
DeFilm: I Saw Your Dream (1985)
9.9: All of You For All of Me (1985)
Airplay: For Your Love (1985)
C.C. Catch: I Can Lose My Heart Tonight (1985)
Stretch: Why Did You Do It? (Remix) (1975 / 1985)
Brother Johnson (George Johnson): Back Against the Wall (1985)
Corey Hart: Boy in the Box (1985)
Trinere: Can't Get Enough (1985)
Chip E. Feat. K. Joy: Like This (House Mix) (1985)
Shirley Murdock: Truth Or Dare (1985)
Cutmaster D.C.: You Don't Really Wanna Battle (Instrumental) (1985)
Regina: Baby Love (1986)
Emanon: Fresh Beats (1986)
Colonel Abrams: I'm Not Gonna Let (1985)
Cerrone & LaToya Jackson: Oops Oh No! (1986)
Serious Intention: Serious (1986)
Ellie Warren: Satellites (1986)
Dead Or Alive: Something in My House (U.S. Wipe-out Mix Part 2) (1986)
T.C. Curtis: Slave of Love (1986)
Candi McKenzie: Turn Me Up (1986)
Sandy Marton: Exotic and Erotic (1986)
Company B: Fascinated (1986)
Picture Perfect: Prove It, Boy (1986)
Willie Wonka: What Is House? (1986)
sekä italodiskohiteistä tehty Italo Boot Mix Vol. 9 (levyn kakkospuoli), Aretha Franklinin hiteistä tehty Aretha Megamix ja Madonnan hiteistä tehty Heaven Mix, jotka kaikki muistin nauhoittaneeni joskus Ocsidista.
Toivoton löydettävä edes nettistriiminä on suomalaisen DJ Peltsin tekemä pitkä miksaus vuoden 1986 listahiteistä. Samantha Foxin Touch Me, James Brownin Living in America, MC Miker G & DJ Svenin Holiday Rap, Whitney Houstonin How Will I Know, Europen The Final Countdown, Diana Rossin Chain Reaction, a-ha:n Take on Me (no, se oli vuoden 1985 hitti, mutta se oli silti mukana), Stevie Wonderin Part-Time Lover... mitä muita biisejä siihen oli sotkettu mukaan... en jaksa muistaa kaikkia. Tuokin miksaus soi Ocsidissa vuoden 1986 lopulla, mutta sitä ei ole julkaistu levyllä, joten sitä ei löydä mistään.
Tanskalaisyhtye DeFilmin I Saw Your Dream oli ilahduttavin löytö, se nimittäin oli yksi niistä kadonneista, tunnistamatta jääneistä toivebiiseistä, jotka minulla oli kasetille nauhoitettuina 80-luvulla, ja jotka olen koettanut löytää ja saada takaisin. Muistin, että biisi olisi ollut AOR:ää tai areenarokkia, mutta onkin aika syntesoitu, ehkä enemmän powerpoppia. Hyvä kappale on, mitä nyt laulajalla olisi saanut olla voimakkaampi ääni. Minulla olikin epäilys, että tanskalaisesta kappaleesta voisi olla kyse, sillä kuuntelin 1985 radiosta yhtä ohjelmaa, jossa esiteltiin uutta tanskalaista rokkia. Äänitin kasetille pätkän Kim Larsenin Papirsklipiä, ja sen jälkeen kasetillani soi tuo I Saw Your Dream, jota olen kaikkien näiden vuosien aikana kutsunut nimellä I'm So Young. En kuitenkaan ollut varma biisin tanskalaisuudesta. Joskus kuuntelin Discogsin ja YouTuben avulla sekalaista senmaalaista 80-luvun puolenvälin musiikkia, mutta raskasta se oli. Enimmäkseen joko hassua, lapsellista hömppää (Kim Larsenin soolot mukaanlukien) tai kuuntelukelvotonta mökää. Kai tanskalaisilla sitten on sellainen hassutteleva mielenlaatu.
Vielä kolme kadonnutta, joskus kasetilla kopioina omistamaani biisiä jäljellä. Kun ne vain löytäisi. Yhdessä kappaleessa taisi olla laulukielenä joko saksa tai tanska. Alussa äänikuva, jossa astronautit ja avaruusaseman työntekijät keskustelevat radion välityksellä, kuuluu lähtölaskenta ja avaruusraketti lähtee. Katsoin vuosi sitten YouTubesta 1971 valmistuneen elokuvan Earth II (ohj. Tom Gries), ja siinä alkuminuutit kuulostavat hyvin samoilta kuin sen kadonneen biisin intro. Taustalle vielä sanatonta oooooooooooooooooooo-mieslaulua, niin saa erinomaisen kuvan siitä, miltä kappaleen alku kuulosti. Raketin laukaisun jälkeen lähti biisi soimaan: rento, keskitempoinen poprock-biisi, mukavaääninen mieslaulaja. Äänitinköhän kappaleen Rockradiosta vuonna 1985? Kasetillani sitä edelsi Outi Poppin kertoma vitsikäs tarina Margaret Thatcherista, Ronald Reaganista ja kansainvälisestä lehdistötilaisuudesta, joka päättyi kaaokseen.
Kahdessa muussa kappaleessa taisi olla laulukielenä joko espanja tai italia. Kokonaan vocoderin läpi laulettu elektroninen biisi, jota kutsun nimellä "Bocking Stress", koska jotain sen kuuloista siinä hoettiin. Radiosta äänitin joko 1985 tai 1987. Toista kutsun nimellä Dosca, se oli höntti, keinuvarytminen kappale, päävokalisti ja miestaustalaulajat hyvässä harmoniassa. Ihan pöhkö kappale laulutulkintaa myöten, mutta jotenkin pidin siitä silti. Muistan sanoituksesta joitakin sanoja: tutti, ara playa, exotiche, señorito... no, kielitaitoni vuonna 1985 oli vielä alkeellisella tasolla, joten aika nonsense-sanojahan nuo ovat. En ymmärtänyt 11-vuotiaana vieraiden kielten päälle sen vertaa kuin nykyään.
EDIT 7.4.2023: "Bocking Stress" löytyi! Kyseessä on Azul y Negro -nimisen espanjalaisen syntsabändin 1986 levyttämä "Orient Express":
https://www.youtube.com/watch?v=JRfnF2dC8g0
EDIT 25.6.2023: Taas löytyi yksi noista kadonneista! Se astronauttibiisi on tanskalaisen Sebastianin 1984 levyttämä "Ivan & Sam":
https://www.youtube.com/watch?v=VFY2Kt9alZI
Koostin löytämistäni biisihelmistä listan Discogsiin:
Kuuntelu-urakka jatkuu. Vuosien 1984 ja 1985 ranskalaiset 7 ja 12 tuuman diskosinglet, hollantilaiset seiskat ja saksalaiset LP:t. Vuosien 1984-1987 italialaiset ja espanjalaiset LP:t. Haluan löytää vielä ne kolme kadonnutta, tunnistamatonta toivebiisiä, ja elän toivossa, että noilta osastoilta ne löytäisin.
Mitä muuta? Löysin Mixcloudista 26 jaksoa Radio 1982- ja Radio 1983 -ohjelmia, joita Tapani Ripatti juonsi ennen Ocsidia. Siitä sentään kerron vain Legatio Musicassa:
https://legatiomusica.blogspot.com/2022/08/radio-1983.html
https://legatiomusica.blogspot.com/2022/08/radio-1982.html
Tapsalla oli 90-luvulla Tri Patti's Partyline -niminen ohjelma, jota tosin taisin kuunnella vain kerran pari - ainakin Taalintehtaalla sivarina ollessani. Mies soitti sinä iltana sarjan 80-luvun homodiskoklassikoita. Divine: You Think You're a Man. Man 2 Man: Male Stripper. Patrick Cowley: Megatron Man. Ken Laszlo: Hey Hey Guy. Nauhoitin nämä kasetille. Nautittavia kaikki, etenkin tuo Cowleyn kappale.
Vuosituhannen vaihteen tienoilla, 2000-2001 lainasin pääkaupunkiseudun kirjastoista kaikki punk- ja new wave -kokoelma-CD:t jotka vain suinkin jostain valikoimasta löytyivät. Olin innostunut britti- ja jenkkipunkista ja uudesta aallosta, ja noiden kokoelmien avulla tuli hoidettua perehtyminen hienosti. Nauhoitin kaikki hyvät biisit kaseteille. Vuosien varrella monet noista kappaleista on tullut hommattua oikeilla vinyyli- ja CD-levyillä, loputkin ovat yhä tallella CD-R -levyille poltettuina sekä tietokoneeni kovalevyllä. Mietin, että pitäisi hankkia vielä lisää noita biisejä oikeilla levyillä, ja ainoa mieluisa tapa oli ostaa juuri niitä kokoelma-CD:itä, jotka takavuosina kirjastoista lainasin. Niiden punk- ja new wave -bändien omien leyjen kerääminen ei ollut mieluisa vaihtoehto, mieluummin halusin ne samat Rhino Recordsin kokoelmat jotka lainasin. Viisi ensimmäistä osaa Just Can't Get Enough: New Wave Hits of the 80's -sarjasta. Kaksi Postpunk Chronicles -kokoelmaa, Going Underground ja Scared to Dance. DIY-sarjan osat The Modern World ja Blank Generation. Nämä tilasin tai yritin tilata Amazonista. Muut löytyivät, paitsi ei Postpunk Chronicles: Going Underground. Siitä kauppaa pari myyjää sellaisia kappaleita, joiden kansivihot ovat hävinneet tai kärsineet vaurioita, ja yksi pyytää tolkutonta hintaa. Taitaa olla keräilyharvinaisuus tuo nimenomainen sarjan osa. Postpunk Chronicles -CD:itten kansivihoissa on hauskoja ja hyviä kommentteja kustakin biisistä tai yhtyeestä musiikin parissa jollain tavalla työskenteleviltä, toimittajilta sun muilta. Kyllä niiden vihkojen pitää olla tallella hyväkuntoisina.
Finnish cartoonists as record cover artists -listani ylläpito Discogsissa on ollut lähes täysin retuperällä vuosien ajan kaikkien muiden duunien takia, mutta nyt olen tehnyt sille kunnon päivityksen.
Kesäloma loppuu. Mukava hellekesä on ollut, tosin helteistä nauttimista on haitannut jatkuva sisälläolo loman aikana hiostavassa asunnossa. On myös tuntunut vähän pahalta muiden eurooppalaisten puolesta, jotka ovat joutuneet kärsimään tappohelteistä. Mielessä on pyörinyt ajatus, että nyt se maapallon tuhoutuminen on tosissaan alkanut. Pahemmiksi vain menevät asiat, eikä mistään enää nousta. Maailma oli parempi paikka kun olin lapsi, mutta minulla oli idyllisen pinnan alla asiat huonosti. Nyt kun oma elämäni on ihanaa, onkin maapallolla asiat koko ajan huonommin. Ei ole reilua. Ja minä joudun todistamaan kaikkea tätä tuhoutumista. Elinvuosia riittää minulla vielä runsaasti, ellei jokin vie minua ennenaikaisesti. Pelottaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti