8.12.2019
Kirjoitan tätä Kontulassa. Kello on 18:52, äiti ja isäpuoli ovat lähteneet ja minä asutan tätä kaksiota. Olo on kummallinen. Kämpässä on kymmenittäin pahvilaatikoita, sänkyni, pari mattoa, toimiva bideesuihku, toimiva olohuoneen kattolamppu, muuten pimeässä makuuhuoneessa pöytälamppuni antamassa valoa minulle kun tässä puuhailen PC:llä... Keittiössä on astiat, aterimet, kupit ja lasit kaapeissa ja laatikoissa, vaatekaapeissa vaatteeni. Kirjahyllyn Frej pystyttää vasta ensi torstaina. Ulkona näyttää satavan, avonaisesta keittiön tuuletusaukosta kuuluu autojen ääniä. Uusi asunto, mutta se tuntuu jo kodilta vaikka kaikki on vaiheessa.
Vähän vain huolettaa, tuoko lähitulevaisuus mukanaan jotain ikävää.
10.12.2019
Ensimmäisenä yönä en nukkunut kuin 3,5 tuntia, mutta viime yö meni hyvin. Heh, jännästi tämä muuttoliikkeeni menee tasaisesti itään päin: Kauniainen, Mäkkylä, Etelä-Haaga, Kallio, Kontula.
Onnittelut vielä viittä vaille pääministerillemme, Sanna Marinille, joka osoittaa että sateenkaariperheen lapsestakin voi tulla mitä vain, vaikka pääministeri. Ei siis kannata halveksia lesbopareja jotka päättävät hankkia lapsen. Ehkä Sanna omalla esimerkillään hiukan opettaa suomalaisille suvaitsevaisuutta. Nuorihan hän on, mutta katsotaan, monessako liemessä hän ehtii marinoitua.
11.12.2019
54 neliön kaksio on minulle kuin luksusasunto. Ei minulla ole ollut tällaista sen jälkeen kun muutin pois Mäkkylästä äidin ja isäpuolen helmoista. Tätä asuntoa haluan kohdella hellävaraisesti ja pitää niin siistinä kuin mahdollista. Toisin kuin Etelä-Haagassa ja Kalliossa, jossa elin huolettomammin. Pännii vain, kun kaikki asiat eivät etene niin nopeasti kuin haluaisin. Lähetin viime lauantaina Kontulan Huoltoon sähköpostia makuuhuoneen kattolampusta ja liesituulettimen liian lyhyestä sähköjohdosta, maanantaina jo tuli vastaus, että huoltomies ensin soittaa minulle ja sitten sovitaan sopiva aika. Nyt on keskiviikkoaamu, eikä soittoa ole kuulunut. Töissä olen sanonut esimiehelleni, että Planmecalle pitää ilmoittaa uusi osoitteeni. Esimies on se, jolle osoite pitää ilmoittaa, ja hän välittää sen eteenpäin. Hän ei kuitenkaan ole vielä pyytänyt osoitetta, vaan jahkaillut asian kanssa.
En malta myöskään odottaa, että Frej saa kirjahyllyn pystyyn, että voin ruveta kunnolla purkamaan pahvilaatikoita ja sijoittaa hyllyyn levyjä, kirjoja ja sarjakuvia. Huomenna ehkä, kun saapuvat tänne taas. Eilen tein jo vähän purkamishommaa, löysin laatikot joissa 7" vinyylisingleni ovat, ja niille löytyi paikka yhdestä laatikostosta. Pari laatikollista keittiö-, hygienia- ja kylpyhuonetarvikkeita löytyi myös, nekin vein paikoilleen.
Kello 17:41. No niin, töiden jälkeen oli kovasti kiireitä, mutta selvisin niistä. Huoltomies soitti, valmiina sopimaan tapaamisajasta. Olin ilmeisesti hiukan hankala tapaus, koska käyn töissä klo 7-15 enkä voi olla kotona keskellä päivää. Juu, kyllä minä käyn töissä vaikka asunkin Kontulassa. Sovittiin ajaksi puoli neljä. 15:31 tulin kotiovelle, ja mies odotti jo siellä. Nopea katsaus... minun piti seistä pallilla ja kokeilla mittauskynällä kun ei mies tukevine ruumiinrakenteineen uskaltanut kiivetä hennolle puupunosjakkaralle. Ei, makuuhuoneen lamppuun ei tosiaan kulje sähköä. Täytyy kutsua sähkömies paikalle, huoltomies sanoi. Liesituuletin taas ei ole talon oma, eli edellinen asukas on sen keittiöön asennuttanut ja jättänyt silleen, kymmenisen senttiä liian lyhyine johtoineen. Ilmeisesti on käytetty jatkojohtoa. Se jää sitten minulle arvoitukseksi, miksi asukas on pois muuttaessaan ottanut sen jatkojohdon mukaansa... vai onko jatkojohtoa ollut olemassakaan, ja liesituuletin on käyttämätön?
Neljältä piti tavata Tähti-Siivouksen työnjohtaja Nele osoitteessa Sturenkatu 25. 15:40 hyppäsin metroon, Sörnäisissä olin muutamaa minuuttia ennen neljää. Ratikat eivät kulje eikä minulla ole tietoa busseista, joten kävelin Mäkelänkatua pitkin. Kahdeksan minuuttia yli näin Nelen ja jonkun toisen eestiläisnaisen (en tullut kysyneeksi siivoaako hänkin sitä klinikkaa kanssani) Tropicarion ja Alepan edessä. Käveltiin sisään viereiseen taloon johon klinikka on muuttamassa, Nele esitteli paikkoja ja joku Turvatalon mies kertoi hälytysjärjestelmästä. Kaikkia tarpeellisia avaimia eivät Tähti-Siivous eikä päihdeklinikan henkilökuntakaan ole vielä saaneet, niinpä esim. toimistojen ovet on pidettävä auki, eikä jätehuoneeseen missä roskalaatikot ovat, pääse sisälle. Jätesäkkien pois vieminen on siis vielä ongelma. Paikka on iso, ja olen vähän huolissani siitä, kuinka monta tuntia minulta tulee kulumaan sen siivoamiseen. Kymmeneltä se on pakko olla siivottu, koska sen jälkeen menee hälytys päälle tai jotain. Se ei ole aina onnistunut minulta, kun on joskus tullut sen verran pahoja esteitä etten ole päässyt ajoissa klinikalle. Ennustan, että jossain vaiheessa tulee ongelmia...
Kävin vielä Kampin kauppakeskuksessa ostamassa ruokaa ja muutaman joulukortin. Lappu, jossa on kaikkien tuttujen osoitteet, on ties missä muovikassissa tai pahvilaatikossa, ja hankalasti esiin kaivettavissa. Ilmaisjakelussa mukana tullut punainen kuori johon joulukortit pannaan on ties missä... onko minulla sitä enää missään, vai tuliko äiti heittäneeksi sen pois muuttohässäkän aikana mainosten ja muun paperisaastan mukana? Minulla on lompakossa muutama osoite, täytyy tyytyä lähettämään kortti ja omatekemä muuttoilmoitus vain niihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti