1.10.2018 - 3.10.2018 - Töissä lakoista huolimatta

1.10.2018

Ettäkö ensi keskiviikkona eli ylihuomenna pitäisi lakkoilla? Eipä ole koskaan lakkoilu maistunut, minä kun olen aina onnistunut järjestämään elämäni sellaiseksi, että harva asia on vaikuttanut siihen. Niinpä en ole tuntenut milloinkaan syytä lakkoiluun. Olen elänyt niin eri maailmassa kuin muut ihmiset. Sitten vielä se, että henkilökohtaisia murheita on ollut aina enemmän kuin tarpeeksi, joten päähäni ei ole muita murheita mahtunut.

Joskus aikavälillä 20. - 23. syyskuuta 2015 oli jotain, niin kuin elämäkerrassanikin kerroin. Olin vielä VMP Groupilla vuokrasiivoojana, ja oli viimeinen päivä Oulunkylän K-Rauta -keikasta hoidettavana, kun ainakin junankuljettajat järjestivät päivän mittaisen lakon. Taisi ammattiliittoni PAM myös streikata sinä päivänä. Siitä huolimatta yritin päästä Oulunkylään junalla, mutta jouduin huomaamaan, että lähijunien kuljettajien työnseisaus alkoikin jo ennen aamun sarastusta. Jouduin siis vastahakoisesti lakkoilemaan itsekin sinä päivänä.

Töihin menen metrolla - osallistuvatko metronkuljettajatkin lakkoon? Täytyy katsoa mitä teen, mutta kyllä kotiinjääminen ylihuomenna vaikuttaa lähes satavarmalta. No, päihdeklinikka pitää sinä päivänä siivota kuitenkin.

2.10.2018

Koko työpäivän ajan olin epätietoinen ja mietteliäs. Esimiehemme antoi päivän viimeisellä tauolla ymmärtää, että hän odottaa meitä kaikkia siivoojia töihin huomenna. Ilmeisesti siksi, että kuulumme joko väärään liittoon tai ei mihinkään liittoon. Minä en edes tiedä, kulkevatko metrot huomenna, ja jos eivät kulje, pitääkö minun lähteä polkupyörällä. Minun pitäisi vihdoinkin piirtää Positiivinen napa -strippi eikä vitkutella sen kanssa vain siksi ettei huvita - sikäli yksi ylimääräinen päivä kotona tulisi tarpeeseen. En saa palkkaa huomispäivästä jos olen töissä enkä varmaan liitolta korvausta jos olen poissa. Polkupyörällä on raskasta taittaa työmatka ja huomenna ilmeisesti sataa. Sitten siivotaan lähes tyhjää taloa ja pitkästytään.

Yritin katsoa netistä metrojen huomisia kulkemisia. Ilmeisesti kulkevat, koska vain suurin osa kuskeista kuuluu lakossa mukana olevaan liittoon, JHL:ään. Hyvä juttu, mutta minun pitäisi olla varma asiasta viimeistään huomenaamulla kuudelta. Jos on pakko lähteä pyörällä, haluan lähteä liikkeelle jo kuudelta varmistaakseni sen että olen perillä ajoissa. Mitä lie hankaluuksia voikaan matkalla sattua, kun en osaa pyöräreittejä Herttoniemeen.

3.10.2018

Olin Sörnäisten metroasemalla muutamaa minuuttia yli kuusi. Jep, kulkivathan ne metrot, tavallista harvemmin mutta kuitenkin, ja seuraava juna tuli muutaman minuutin odottelun jälkeen. Olin työpaikalla parikymmentä minuuttia tavallista aikaisemmin, ja rupesin siivoamaan lähes tyhjää taloa. Mietin koko ajan, täytyykö minun olla täällä. No, kun paikalla ei ollut kuin työnjohtaja ja kaksi työntekijää, niin paikkoja oli helppo siivota. Sain hyöriä rauhassa missä halusin.

Ei meitä siivoojiakaan ollut kuin yksi minun lisäkseni, sekä esimiehemme. Aamutauolla pidettiin kolmistaan sentään pitkästä aikaa fiksu keskustelu jossa muisteltiin entisiä opettajiamme, ja puhuttiin vanhemmista ja isovanhemmista, poliittisesta korrektiudesta ym. Korvaamatonta herkkua minulle. Minä en muuten ole tarkka poliittisesta korrektiudesta, se on hyvä juttu tiettyyn pisteeseen asti, mutta nykyään sitä liioitellaan. Minä haluan vähän protestoida ja kapinoida yletöntä poliittista korrektiutta vastaan. Asioista saa minun mielestäni puhua vähän epäkunnioittavamminkin jos huvittaa.

Päivän mittaan skeptisyyteni töissä oloa kohtaan laimeni vähän. Töissä ei ollutkaan niin hiljaista kuin olin odottanut, eikä lakko näkynyt kaduilla ollenkaan. Vesittyi koko homma. Tai oikeastaan ei voi puhua vesittymisestä, vaan lakkoon ei alkujaankaan lähdetty kyllin isoilla paukuilla niin että se olisi tuntunut. Ja huomenna on taas normaali päivä.

Minulla oli mukana lyijykynä, pyyhekumi, tussikynä, pari sivellintussia, viivain, paperi johon olin luonnostellut Positiivisen navan, sekä pari tärkeää referenssikuvaa ensimmäistä ruutua varten. En kuitenkaan ehtinyt piirtää, kun töitä riitti ja tauot venyivät pitkiksi siinä kolmistaan jutellessa. Ehkä huomenna ehtisi töissäkin piirtää.