Terveisiä Ateneumin von Wright -näyttelystä. Koska fanitan näitä taiteilijoita, en keksinyt mitään syytä miksen kerrankin lähtisi taidenäyttelyyn ihan omasta ajatuksesta, enkä esim. jonkin oppilaitoksen pyynnöstä.
Hiukan vaivasi mieltä se, että vaikka olin nähnyt näyttelyn mainokset lehdissä ja käynyt vilkaisemassa Ateneumin nettisivujakin, en ollut huomannut mainintaa pääsymaksun suuruudesta. 15 euroa on se vakiohinta. Sain rahoille vastinetta. Melkein joka taulun kohdalla ällistelin sitä pitkälle vietyä tarkkuutta, millä kaikki oli kuvattu: luontomaisemat, eläimet, asetelmat. Kaikissa töissä viimeisen päälle vietyä yksityiskohtaisuutta.
Taistelevat metsot teki tottakai erityisen vaikutuksen. Vaikka työ sinänsä on mitä tutuin, ällistyin siitä miten hervottoman kokoinen maalaus on. Painoin mieleeni Ferdinandin signeerauksen paikan, joten jos joku kysyy minulta, missä signeeraus on, osaan vastata. Yksityiskohtaisuudessaan eniten minun ihailuani keräsi Ferdinandin 1882 maalaama Savolainen taloryhmä Haminalahden lähellä. Tätä taulua katselin suhteellisen pitkään, ja koko ajan siitä tuntui löytyvän uusia yksityiskohtia tarkasteltaviksi, kaukana erottuvia eläimiä eritoten, ja kaikki maalattu viimeisen päälle pedanttisesti.
Katsellessani kahta vierekkäin pystytettyä Huuhkaja hyökkää jäniksen kimppuun -taulua paikalle sattui opas, joka kertoi teoriaa siitä, miksi Ferdinand maalasi kaksi samanlaista taulua samana vuonna, 1860. Syytä kahden tauluversion olemassaololle ei tiedetä varmasti, mutta F. teki paljon tilaustöitä, joten on mahdollista, että joku näki valmisteilla olevan keskeneräisen työn ja halusi samanlaisen. Kuvaamalla ja tutkimalla tauluja tarkkaan on saatu selville, että toinen huuhkajista matkasi Saksaan ja kiersi siellä monissa näyttelyissä. On mahdollista, että Ferdinand ajatteli, että se taulu varmaankin jää Saksaan, joten hän maalasi toisen samanlaisen kotimaan markkinoille. Saksassa ollut taulu palautui kuitenkin Suomeen, ja siksi täällä on kaksi samanlaista jäniksen kimppuun hyökkäävää huuhkajaa. Paitsi että toisen maalauksen värit ovat selvästi tummemmat. Kyseinen versio näytti niin minun kuin muidenkin mielestä dramaattisemmalta. Samaisessa versiossa tausta on myös hieman alempana kuin siinä väreiltään kirkkaammassa versiossa.
Muiden näyttelykävijöiden kommentteja oli hauska kuunnella. Kaksi nuorta naista katseli Magnuksen Katajanokalta-taulun (1868) ränsistyneitä ja osin kaatuneita puuröttelöitä ja totesi, että siitä tulee hänelle mieleen sadut isorikkaista, jotka jalkautuvat rääsyläisen näköisinä tavallisen kansan pariin ja pelastavat lopulta jonkun onnettoman sielun perikadolta.
Magnuksen Trompe l'oeil (1864) oli näyttelyn omituisimpia töitä. Öljymaalaus taulun taustapuolesta. Oli pakko kurkistaa maalauksen takapuolelle ja tsekata onko siinä jokin maisemamaalaus tai muu yksityiskohtainen kuva-aihe. Ei ollut.
Magnuksen tekemä oli myös lääketieteellinen piirros oli Exostosis Orbitae, mutta se oli aika hurjan näköinen. Kuin kananmuna olisi upotettu jonkun naisen vasempaan silmäkuoppaan. Sairaus, joka tunnetaan englanninkielellä nimellä "ivory exostosis of orbit", silmään tuleva kasvain.
Joku veljeksistä oli piirtänyt lyijykynällä karikatyyrejä. Olivat jossain vitriinissä lojuneessa vihossa. Eläinpäisiä ihmisiä ja ihmispäisiä eläimiä. Pokkani petti niitä katsellessani.
Täytettyjen linnun iän huomasi. Olivat pölyisen ja värittömän näköisiä. Näyttivät siltä, että ne haisevat pahalle ja murenevat, jos niitä koskettaa. Ei niiden hajua päässyt toteamaan, kun olivat lasin takana suojassa.
Ostin Ateneumin kaupasta 45 euroa maksaneen kirjan Veljekset von Wright - Taide, tiede ja elämä. Siinä riittää opiskelemista ja katselemista, vaikka tietenkään kirjan sivuille präntätyt valokuvat maalauksista eivät tee oikeutta niille alkuperäisille maalauksille.
Piti käydä tässä näyttelyssä jo viime viikolla, mutta yllättävät kiireet painoivat päälle ja saivat minut siirtämään sekä Ateneum-käynnin että Svart Recordsin uudelleenjulkaiseman Topmost-LP:n hankkimisen tähän päivään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti