Missatuista Hesarin muistokirjoituksista on jäänyt kaivelemaan Aku Ankan taskukirjoja kääntäneen Mary A. Wuorion nekro. Oli muistaakseni tosi tuiman ja pelottavan näköinen täti siinä kuvassa. Wuorio taisi kuolla 1988, että jos joskus jaksaisi kaivella kirjoituksen esiin...
Niinkuin minulla ei olisi jo muutenkin monta rautaa tulessa, rupesin nyt penkomaan Helsingin Sanomien Aikakonetta, eli tutkimaan digiarkistoja. Aloitin vuodesta 1988. Löysin nyt Aku Ankan taskukirjoja kääntäneen Mary A. Wuorion muistokirjoituksen. Se julkaistiin Hesarissa 19.1.1988:
Vanhoista Hesareista löytyy kaikkea muutakin nostalgista, mistä on jäänyt pääkoppaan muistijälki. Jatkan tutkimuksia, katsotaan mitä näille vuodatussivuille vielä pistän...
Taas löytyi jotain kiintoisaa. 4. helmikuuta 1988 julkaistiin juttu länsimetrosta. Sattuipa sopivasti juuri tälle viikonlopulle.
Olen nyt Helsingin Sanomien Aikakone-arkistossa käynyt läpi kaikki vuoden 1988 Hesarit. Löysin ihan mukavasti sellaista, mistä oli jäänyt muistijälki päähän. Otin näppäimistöllä kaikkiaan 230 ruutukaappausta. Poimin talteen kaikki mielenkiintoiset artikkelit ja joitakin sarjakuvia.
Lauantaisin 16.1. - 5.11.88 Hesarin sisäsivuilla julkaistiin Claire Bretecherin Agrippina-sarjakuvaa. Sivun mittaisia pläjäyksiä omapäisen teinitytön ajatuksista ja maailmasta. Otin kaikki jaksot talteen. Sarja oli jäänyt muistiin aika hyvin, vaikken muistanut kuin kahdeksan noista sivunmittaisista sarjoista.
3.1. saatiin jättää hyvästit 1970-luvun valjuille Mikki Hiiri -stripeille, ja niiden tilalla alettiin julkaista Bill Walshin kirjoittamia ja Floyd Gottfredsonin piirtämiä jatkuvajuonisia Mikki-strippejä 50-luvulta. Pari Walsh-Gottfredson -seikkailua on julkaistu Aku Ankan taskukirjoissakin, Mikki kummitusjahdissa (AATK 55) sisältää Kurjan kummituksen (The Ghost of Black Brian), ja kokonaisena. Jostain syystä Hesarissa julkaisivat vain viimeiset 36 strippiä tuosta tarinasta, alkaen kohdasta, jossa päästään Ali Plopin, tarinan pahiksen, laboratorioon. Taskarista 5 (Mikki ja Hessu timanttien jäljillä) myös löytyvä Mikki ja taikakenkä (The Magic Shoe) sentään julkaistiin Hesarissa kokonaan.
Leikkasin nuo Walsh-Gottfredson -Mikki-stripit Hesarista talteen aikoinaan ja liimasin kansioon, joka ei valitettavasti minulla pitkään säilynyt. Lensi roskiin jossain vaiheessa. Vuoden 1988 aikana ehdittiin Hesarissa nähdä The Ghost of Black Brianin lisäksi The Midas Ring, The Isle of Moola-La sekä alkupuoli tarinasta Hoosat From Another Planet. Minusta on kuitenkin hyvin hämmentävää, että tuo Hoosat From Another Planet on pyyhkiytynyt täysin muististani vuosien saatossa. Miten kummassa en muistanut sitä tarinaa? Sehän on uskomattoman villi tarina! Kyllä sen olisi pitänyt jäädä mieleeni. Muistan jopa samaan aikaan sen kanssa pyörineen Rip Kirby -tarinan "Madam Casino and Joe Rimfire" (Rimfire ja Casino lähtevät New Yorkiin etsimään sopivaa paikkaa uudelle kasinolle, ja roistolauma ottaa Joen vangiksi) paremmin, vaikka se on pitkäveteinen eikä ollenkaan kiinnostava. Minä asuin kuitenkin vielä vuoden 1988 lopulla synnyinkodissani Kavallintiellä ja luin Hesaria päivittäin. Syy siihen, etten muista tuota yhtä Mikki-tarinaa ei siis voi olla se, että elämäni olisi ollut niin hektistä, ettei lehdenlukuun olisi jäänyt aikaa.
John Prenticen piirtämää Rip Kirbyä siis julkaistiin vielä tuona vuonna. Julkaistut tarinat olivat järjestyksessä The Pickpocket (loppupuoli) vuodelta 1982, Danger in the Devil's Frying Pan (1973), The Gold Curse (1981) ja sitten tuo Madam Casino and Joe Rimfire (1978). Leikkasin vuosina 1987-1989 myös Rip Kirbyt talteen ja tarkkana poikana kiinnitin huomiota niiden copyright-vuosiin. Danger in the Devil's Frying Panin huomasin olevan muita tarinoita vanhempi ja muistin yhä edelleen sen olevan vuodelta 1973, mutta päähän jääneen muistikuvani mukaan tuo Desmondin vanhasta kollegasta, taskuvaras Alfie Duckworthista kertova The Pickpocket olisi ollut vuosilta 1979-1980. Olikin kaksi vuotta myöhemmin tehty. Sen sentään muistin ihan oikein, että se oli varmaankin tuorein tarina, joka Hesarissa nähtiin. Epäilen, onko sen jälkeisiä tarinoita koskaan julkaistu Hesarissa. Tai voin toki olla väärässä, katsotaan.
Olin jo vuosina 1987-88 sitä mieltä, että nuo Prenticen Rip Kirbyt ovat tylsiä ja jopa kehnoja. The Gold Cursen loppuratkaisu ei yliluonnollisuudessaan ollenkaan sopinut Kirbyn maailmaan. The Pickpocket oli pitkästyttävä ja vaisu tarina. Ylipäätään en pitänyt Rip Kirbyn huumorista. Käsikirjoittaja yritti ympätä sarjaan huumoria, mutta hän ei ollut mikään humoristi ja vitsit olivat kehnoja ja väkinäisiä. DITDFP oli mielestäni parempi tarina kuin nuo muut, mutta hidas ja jahkaileva. Minulta meinasi mennä hermot, kun odotin monta päivää, milloin roistot lopettavat sen iänikuisen aavekaupungin edustalla piileskelyn ja pähkäilemisen, ja hyökkäävät.
Jossain vaiheessa Prenticen Kirbyjen julkaisu lopetettiin, ja sarja aloitettiin aivan alusta, Alex Raymondin seikkailuilla. Silloin sain tuntuman siihen, kuinka hyvä sarja Rip Kirby oli alunperin.
Muista Hesarin sarjakuvista vielä... Yllätys oli, että Rauli Nordbergin Tanelia julkaistiin vielä 1988 sunnuntaisin. Luulin sen loppuneen aiemmin. Kertoo hyvin sen, miten paljon mokomasta lällyilystä välitin. Mukava lukea taas Masan arkkia ja Punasulkaa. Tosin 1988 oli se vuosi, jolloin Punasulan alkuperäinen piirtäjä Gordon Bess kuoli ja parivaljakko Bill Yates - Mel Casson otti ohjat. Hesarissakin jatkettiin suoraan näiden tuotoksilla Bessin piirtämien strippien loputtua.
Gordon Bessin viimeinen Punasulka-strippi julkaistiin Helsingin Sanomissa 7.9.1988
Seuraava Masan arkki -strippi oli jäänyt aivopoimuihini hieman hämmentävänä tapauksena. Tai eihän siinä ole mitään sen hämmentävämpää kuin se, että ei siinä ole päivämäärääkään, minkä tietysti huomasin jo vuonna 1988. Päiväyksenkin on joku jossain vaiheessa pyyhkinyt pois.
Pari strippiä, joiden vitsit ovat olleet mahdottomia kääntää, ja suomentaja on keksinyt tilalle jotain mikä ei ole osunut.
Aku-vitsi on ollut alkujaan "What? - Watt" -kielivitsi, joka siinä muodossa toimii hyvin. Akun pitkä litania käännöksessä tekee kuitenkin visailijan väärinymmärryksen epäuskottavaksi, ja se vesittää vitsin. Masi-stripissä on Lotina selvästikin käyttänyt ruoastaan nimitystä "meatbells", sillä kelloilta nuo näyttävät. Suomentajan pistämä "lihapalloja" ei osu kohdalleen, sillä nuo lihapullat eivät ole pallon muotoisia. Sitäpaitsi lihapullat ovat muutenkin palloja, eli lihapalloja ei lihapullista erottaisi.
Paljon hillittömämpi oivallus kääntäjältä nähtiin 2. elokuuta. Sinä päivänä julkaistussa Masi-stripissä Hönöllä on vaikeuksia aseen käsittelemisessä, ja hermostunut Kessu yrittää epätoivoisesti saada hänet ymmärtämään latelemalla lauseellisen käsittämätöntä teknistä ammattisanastoa, joka ei mene Hönön kaaliin. Vieressä oman aseensa kanssa touhuava Masi auttaa kääntämällä Kessun litanian idioottikielelle, ja viimein Hönö tajuaa mitä hänen tulee tehdä, jotta saa aseen laukaistuksi. Tuo strippi oli jäänyt hyvin mieleeni, ja muutaman vuoden ajan ehdin miettiä, että jos joskus näkisin tuon stripin jossain taas, ottaisin sen talteen ja postaisin Kvaakin Näytä ja kerro: Hauskin sarjakuvaruutu -ketjuun. Kiitos Hesarin Aikakone-palvelun, löysin stripin, ja nyt se on Kvaakissa. Ajattelin ensin pistää sinne tekstin "Onkohan suomentaja varmasti miettinyt käännöstään kahteen kertaan?", mutta päätinkin vaihtaa sen.
Nyt huomaan, että tuo strippi on vuodelta 1979. Se on siis julkaistu Hesarissa 9 vuotta myöhässä. Pitiköhän toimitus käännöstä liian tuhmana, ja hyllytti stripin yhdeksäksi vuodeksi?
Poimin myös melkein kaikki sarjakuva-aiheiset artikkelit, sekä muutaman muun kiinnostavan jutun. Länsimetro-aiheisia artikkeleita oli aika monta, mutta otin vain muutaman. Tuossa 7.2.1988 julkaistu pikkujuttu.
Sitten yksi profeetallinen kirja-arvostelu, julkaistu 10. kesäkuuta. Ravi Batra ennusti hyvin.
Sitten 31. tammikuuta julkaistu artikkeli, joka varmaan hätkähdytti minua jonkin verran aikoinaan, koskapa sen jälleennäkeminen tuotti deja vu -tunteen. Harvemmin sanomalehdissä näkee tällaisia kuvia kuolleista ihmisistä.
En vaivautunut tarkistamaan, löytyisikö jostain myöhemmästä numerosta uutinen vainajan tunnistamisesta. Se olisikin jo ihan erillisen tutkimuksen paikka.
Muita huomioita vielä: Karlsson teki jo 1988 HS:ään pilapiirroksia. Sitä en muistanut ollenkaan. Pilat olivat tosin vaisuja, täysin hampaattomia. Nyt vasta huomaan, että Karikin alkoi olla tuona vuonna melko hukassa. Ansun kryptiset piirroksetkin muistan paremmin kuin Karlssonin. Ansua ja Karlssonia nähtiin Horisontti-osastossa, missä julkaistiin myös kuolleiden muistokirjoitukset, tiedot syntyneistä, pakinoita, merkkihenkilöiden synttäriartikkeleita, menotietoja, sääennusteet ja shakkipalsta.
13-14-vuotiaana vuoden 1988 eniten noteeraamani tapahtumat olivat Calgaryn talviolympialaiset ja 30.11. alkanut radio- ja TV-toimittajien lakko. Näistä kerroin aika hyvin päiväkirjassani. "Ihan kuin yleislakon aikaa! Lentoemännät, bussinkuljettajat sekä radio- ja TV-toimittajat ovat lakossa. TV:stä ei tule YLEn ohjelmia eikä radiosta juuri mitään", kirjoitin tuona ensimmäisenä lakkopäivänä. Lakko päättyi viimein 21.12. illalla. Nyt poimin talteen osan Calgaryn kisojen aikana urheilusivuilla julkaistuista Kalkarin kalinoita -koosteista, joihin toimittaja keräsi kevyempiä, hauskempia uutisia noista olympialaisista. Erityisesti minua kiinnostivat Englannin mäkikotkaan Eddie Edwardsiin liittyvät jutut, sekä Matti Nykäseen kohdistuneet hehkuttelut. Lakkouutisia en kerännyt, mutta voihan niitä poimia myöhemmin, jos joskus tarvetta ilmenee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti