perjantai 29. maaliskuuta 2024

17.3.2016 - Enoni 60-vuotisjuhlissa vatsataudin kourissa

Välillä tulee näitä ajanjaksoja, jolloin muut asiat vyöryvät päälle eikä piirtämiseen jää aikaa. Viime lauantaina eli 12. päivä olin Timo-enon luona Laurinlahdella, Timo ja Erjahan asuvat pienen kävelymatkan päässä äidistä ja isäpuolestani. Timo täytti 12.2. 60 vuotta, joten pidettiin kuukauden jälkeiset pikku illanistujaiset. Timo ei ole syntymäpäivien viettäjä, mutta tasavuosien kunniaksi hän päätti joustaa tämän verran.


Minulla oli tuona lauantaina vatsa pahasti sekaisin. Pyllystä tuli lähinnä vettä eikä olo ollut paras mahdollinen. Ajattelin silti että jaksan olla mukana "juhlissa" enkä kertonut voinnistani kellekään. Vielä iltapäivällä ennen lähdön aikaa oloni olikin kohtalainen, joten ajattelin optimistisesti että tässä pärjätään. Timon luona vointini kuitenkin huononi. Minun oli tosi tukala olla ja minua väsytti. Silmiä oli välillä vaikea pitää auki. Pysyin hiljaa ja kärsin illan loppuun asti jotenkuten kunnialla, ja yritin syödä katkarapuruokaa ja kakkua vaikkei tehnyt mieli. Anteeksi kaikille.


Sunnuntaina sain parannella vointiani rauhassa omassa kotona. En jaksanut piirtää paljoa viikonlopun aikana, mutta jotain sain sentään paperille.


Matti-eno oli myös mukana illanvietossa, ja hän kutsui minut seuraavaksi tiistaiksi Tennispalatsiin. Katsomaan The Revenantia, josta Leonardo Di Caprio pokkasi Oscarin. Eero-serkkuni oli mukana kolmantena pyöränä. Elokuva oli raaka ja brutaali, mutta erinomainen. Tykkäsin. En ole kahdeksaan vuoteen käynyt elokuvissa, joten kokemus tuntui vähän oudolta.


En ehtinyt siis tiistainakaan piirtää mitään. Tiistai, torstai, lauantai ja sunnuntai ovat ne päivät jolloin ehdin kunnolla piirtää, mutta mahatauti ja sukulointi veivät minulta viikonlopun ja The Revenant tiistain. Nyt on torstai ja koetan värittää YKS:n sivua 80. Nähtäväksi jää, milloin valmistuu.


Yleisesti ottaen elämäni kuitenkin hymyilee. Työkuviot ovat muuttuneet, työskentelen nyt firmassa joka on todellinen unelmamesta. Esimies ja työtoverit ovat kivoja ja palkkanikin nousee, joten mainiolta tuntuu. Minulla on kaksi työnantajaa (toiselle teen yhä sitä samaa pientä sivuhommaa jota olen tehnyt vuodesta 2012), ja saattaa olla että minulle napsahtaa vielä pieni piirtämisnakki uuden työpaikkani omasta lehdestä. Sarjakuvaa tai piirroksia. Mikään ei ole varmaa vielä, lähetin vasta sähköpostia lehden päätoimittajalle ilmaisten olevani kiinnostunut. Työkaverit rohkaisivat minua tammikuussa hakemaan vakituista paikkaa tästä firmasta kun kerran työpaikkailmoitus julkaistiin, joten hain ja sain duunipaikan. Olinhan ehtinyt olla jo neljä kuukautta siellä vuokrasiivoojana, joten tunsin paikat ja systeemit. Se oli hyvä avu. Nyt työkaverit yllyttivät minua hakemaan pestiä piirtäjänä firman lehdestä kun kerran semmoista haetaan, joten pistin toimeksi. Toivottavasti natsaa taas, vaikka ei se mitään jos ei tällä kertaa tärppääkään.


Eilen kävin Fennica Recordsissa, joka on taas vaihtanut paikkaa. Nyt se sijaitsee Hämeentiellä lähellä kotiani. Kuinka ollakaan, levyjä selatessani huomasin lattialla pahvilaatikon täynnä 70-luvun Soundi-lehtiä. Pinoa tutkiessani sitten löysin sen. Soundin numeron 9/1975. Sen ainoan puuttuneen numeron. Sain sen vieläpä kaupan päälle levyostosteni mukana.


Oi onnea.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Artikkeleita ja vitsejä Paavo Lipposesta, Jaakko Laaksosta ynnä muusta

Omia arkistoja on kiva selata: tänään Hesarissa kerrottiin Jaakko Laaksosta, vasemmistoliiton kansanedustajasta ja puolustusvaliokunnan jäse...