Kävin divari Oranssissa Planeetassa ja muutaman muun maukkaan nimikkeen lisäksi löysin Jukka Murtosaaren piirtämät ja Kari Vaijärven käsikirjoittamat Jake-albumit. "Tituksen profiili" (1987) ja "Valhallan portti" (1988) kustansivat neljä euroa kappale. Hehee, kunnon kasarinostalgiaahan nämä ovat. En ole laittanut näitä toivelistalleni koska en ole osannut niitä himoita, mutta nämähän ovat oikein sympaattisia. Räikeä karamelliväritys sattuu silmiini, mutta kun siitä pääsee yli, kelpaa näitä Murtosaaren varhaistöitä ihastella. Onhan näissä yritystä ja otetta. Ei yhtään huonoa työtä. Kolme Jysäys-lehteä löytyi myös. Nämäkin sellaisia, joita en ole varsinaisesti kaivannut, mutta näissäkin julkaistiin kaikkea laadukasta eikä niitä sovi sivuuttaa. Blacksad- ja Sillage-lyhärit sopivat hyvin albumien kavereiksi.
Planeetasta löysin myös Ruusun (1982), ja kun seuraavaksi menin Kulku-Katin Poikaan ja huomasin Ihan kivan elämän (1987), niin minulla on nyt täysi satsi 1980-luvun Kemi-sarjakuvakilpailujen koostealbumeja. Kulku-Katissa olivat myös Blacksadit ja Sillaget hyvin edustettuina, mutta rahani eivät riittäneet enää B 1:een ja S 2:een. Toiste sitten, noitahan tulee vastaan kyllä myöhemminkin.
Jos Punaniska-lehtiä löytyy jostain niin voisinhan Wallu-fanina kerätä. Hesarista muistan Punaniskan olleen sellainen above average -strippisarja. Wallun Punaniska-touhut ilmenivät hyvin myös 90-luvun alun MikroBiteistä. En tiedä miten hyvin hahmo jaksoi kantaa kokonaista lehteä, siinähän oli pelkkää Punaniskaa eri piirtäjien tekemänä. Mika Svensk, Rallu Nordberg... Tuntuisiko yksitoikkoiselta vai kannattaako lehtiä haalia? (EDIT: Minulla on nyt kaikki Punaniska-lehdet. Vierailijoiden lista on huima: Nordberg, Timo Kokkila, Juba, Joonas, Reima Mäkinen, Matti Koponen, Ilpo Koskela, Tarmo Koivisto, Ari Kutila, Timo Mäkelä, Pentti Nuortimo, Varpio & Kähkönen, Jukka Murtosaari, Jari Pantzar, Jari Rasi, Svensk, Ursula Niemistö, Jope Pitkänen, Ilkka Heilä, Pauli Heikkilä, Kari Korhonen, Juha Vuorma, Jouko Nuora, Jyrki Vainio, Anssi Rauhala, Seppo Mäkinen, Matias Teittinen, Anssi Vaalio, jopa Hunt Emerson, virolainen Peep Pedmanson ja saksalainen Stefan Dinter. Kaikesta yrityksestä huolimatta Punaniska on vain yksi kohellussarjakuva, joka tympäännyttää yhtä lehteä isompina annoksina. Eli tuollaiset puolensataa sivua jaksaa lukea. Jos vieraileva taiteilija on vieläpä hutaissut sarjansa vasemmalla kädellä muiden töiden lomassa, niin ah ja voi...)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti