Maalis-huhti-touko-kesäkuu ovat olleet osaltani vähän sellaista puoliaktiivista puuhastelua milloin minkäkin asian parissa. Koko ajan olen tehnyt jotain, mutta paljoa en ole saanut valmiiksi. Selasin läpi kaikki vuosien 1970-1989 Suomen Kuvalehdet SK:n digiarkistossa, se on sentään hoidettu. Otin talteen muusikkohaastatteluja ja pari muutakin artikkelia, sekä merkkasin ylös kunkin vuoden kohdalla kaikki pilapiirtäjät ja kuvittajat joiden töitä näkyi. Toinen homma on ollut selata tarkkaan läpi vuosien 1970-1977 ja 1989-1997 Hesarit. Silloin kun kirjoittelin niitä vuosiraportteja, selailin nuo vuodet läpi vähän ylimalkaisesti, ja jäi tunne, että paljon kiinnostavaa jäi huomaamatta. Olen nyt päässyt vuoden 1992 toukokuuhun. Tuo Hesareiden selailu on pikkuisen turhauttanut minua jo pitemmän aikaa, ja yhdessä vaiheessa kirin vimmatusti sen työn kanssa jotta saisin sen nopeasti loppuun. Muutaman vuoden lehdet pikavauhdilla jokusen päivän ajan selattuani kuitenkin totesin itselleni, että kestää vielä puolitoista viikkoa ennen kuin pääsen loppuun. Tuntui, etten jaksanut pelkästään selata Hesareita vielä puolentoista viikon ajan, on tässä muitakin hommia. Nyt selaan lehtiä taas kuukausi päivässä -tahtiin.
Uutenavuotena aloitin mittavan musiikinkuuntelu-urakan, jolle varasin aikaa koko tämän vuoden. Kuuntelen aiemmin kuulemattomia levyjä ennestään tutuilta bändeiltä ja artisteilta Soulseekin, allTunesin ja YouTuben avulla. Hirveästi kasariheviä esimerkiksi. Paikkailen aukkoja. Minä kun olen sellainen, että jos kuuntelen yhden albumin joltakulta esittäjältä, pitää saada kuulla kaikki muutkin. Vaan nyt olen kirinyt sen projektin kanssa kovasti, ja tänään saan sen valmiiksi. En jaksa enää venyttää tuota musiikinkuunteluhommaakaan, sillä olen keksinyt taas uusia juttuja joita haluan ruveta tekemään. Heinäkuun ajan vietän lomaa, ja silloin on tarkoitus tehdä kaksi vähän aikaa sitten keksimääni projektia alusta loppuun. Sen jälkeen kaksi muuta projektia odottaa vuoroaan, ja ne ovat pitkäkestoisia - pahimmillaan voivat niellä kumpikin yhdeksän kuukautta minun ajastani. Valitettavasti YKS joutuu kärsimään tästä kaikesta. Tulen piirtämään kahdeksan viimeistä sivua vähän epämääräisesti silloin kun kaikelta muulta sattuu aikaa liikenemään, enkä osaa arvioida, milloin sarjakuva valmistuu. Pari-kolme seuraavaa sivua ovat vieläpä ne kaikkein haastavimmat koko eepoksessa, ja minua hirvittää tarttua niihin.
Yleisfiilikseni on ollut pitkään sellainen tasaisen harmaa. Työpäivät ovat kaikki samanlaisia, jonkinasteinen koronaeristys maskipakkoineen vaivaa vähän, elämä sinänsä on tasaisen huoletonta mutta tylsää. Kirjoittajana oloni on ollut tyhjiin pumpattu. Tuntuu, että sen jälkeen kun sain tv-sarjakatselmukseni henk. koht. muistoineni tallennetuksi, ei minulla ole ollut enää mitään erityistä kirjoitettavaa. Toisaalta, olen vuodattanut omaelämäkerrallisiin teoksiini ja näille vuodatussivuille niin paljon intiimejä asioita itsestäni, että olen kokenut vastareaktion. Ei ole tehnyt mieli kirjoitella mitään siitä mitä minulle kuuluu. Mitäpä kirjoitettavaa tästä tämänhetkisestä elämästäni edes olisi.
Tulen jatkossakin kirjoittelemaan aika vähän ja harvakseltaan tänne. Muutama idea on mielessäni - syksymmällä ja ensi vuonna sitten...
Google Drivessa on taas päivitetty Kvaakin galleria -setti. Onnistuin repimään irti vähän lisää tavaraa sieltä sun täältä, sellaista mitä siinä galleriassa joskus oli. Lisäbonuksena vuoden 2007 kansiossa sivut 6-12 eli kaikki loputkin valmistuneet sivut nimimerkki Termipeiton (Aleksi Ahtiainen, Anssi Lautamo, Tomi Taskila) sarjakuvasta Side-Quest. Aidosti hauska fantasiaparodiasarjakuva jäi valitettavasti kesken, kun tekijöille tuli elämässä liikaa muuta syömään kaiken ajan. Side-Questin sivutkin netissä ovat hävinneet, mutta onnistuin kaivamaan sarjissivut esille Wayback Machinen uumenista. Vaati oikein kunnon kaivamista, mutta löytyiväthän ne sivut 6-12 sieltä kun riittävän hyvin osasi etsiä. Riemastuin, sillä olin kovasti harmitellut sarjiksen katoamista netistä.
Koronarajoituksia höllennetään, mikä on minusta melkoinen riskiveto, jopa tyhmää. Ei nyt pidä tuudittautua, kyllä se virus on yhä olemassa ja se voi iskeä uudestaan pahasti milloin tahansa. Pää kylmänä vaikka kesähelteellä. No, otin ilon irti lisääntyneestä vapaudesta käväisemällä eilen Turussa levymyyjäisissä. Paikkana sama Manhattan Kirppis Center jossa olin viime elokuussa. Sää valitettavasti oli sitä ja tätä. Helsingissä oli aurinkoista, matkan varrella satoi pariin otteeseen, Turun seudulla taivas oli ihan harmaa ja hiukan ripsutti. Kun astuin junasta ulos, alkoi kunnon kaatosade. Onneksi olin varustautunut takilla ja sateenvarjolla. Sade hellitti hetken päästä ja sen jälkeen tihutti pitkään, lakatakseen viimein kokonaan. Onneksi kirpputorin ulkopuolella seisseet myyjät olivat onnistuneet pitämään levynsä kuivina. Löysin yhden kalliin toivelevyn, jota olin etsinyt pitkään ja kovasti. Lisäksi ostin seitsemän halpaa tai kohtuuhintaista levyä, joista osaa olin myös hiukan etsiskellyt. Turun Sarjakuvakaupasta ostin vielä sarjiksiakin - Kemi-albumeita ja Pahkasikoja. Reissu siis kannatti tehdä, eikä Helsinki tervehtinyt minua sateella vielä siinä vaiheessa kun palasin kotiinpäin. Myöhemmin kyllä sateli, kun istuin jo kotona.
Kirjayhtymän scifi-kirjoja olen hommannut vielä lisää. Kunhan yksi kirja saapuu postissa, niin sen jälkeen ei puutu kuin Asimovin Teräsluolat (150 euroa pyytävät divarit siitä) ja Clarken Uhka avaruudesta (hyväkuntoisena ilmeisesti semmoinen seitsemänkympin kirja). Aika epätodennäköistä, että koskaan hankin niitä. Levykokoelmastani puuttuvia toivelevyjä olen viime syyskuusta lähtien väijyskellyt erityisesti Levykauppa Äxän nettisivuilta, ja tänä vuonna niitä on löytynyt keskimäärin kaksi / kuukausi. Olen hyödyntänyt vähän myös netin muita kauppapaikkoja - jopa Huuto.netiä. Se huutamani CD on vielä postissa tuloillaan, kunhan se saapuu, niin sen jälkeen toivelevyjä on enää 34. Hyvin menee sillä rintamalla. Huomasin vielä, että 80-luvun alussa tehty Hukkaputki-sarja julkaistiin kahtena DVD:nä toissa vuonna, joten tilasin ne Discshopista. Tuossa vieressä ne nyt nököttävät.
Legatio Musicaan en aio kirjoittaa enää mitään. Olen tainnut vuodattaa itsestäni ulos kaiken, mitä minulla on musiikista kirjoitettavana. Minä vain lyhennän Toivelevyni-postausta sitä mukaa kun niitä levyjä löytyy.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti